Virsi 99; Jeesus elää, Herrani!
99

Jeesus elää, Herrani!

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Jeesus elää, Herrani!
Kuolemalta murtui valta.
Hän on vapahtajani
kuoleman ja synnin alta.
Jeesus auttaa, pelastaa,
siihen tahdon uskaltaa.

2.
Jeesus elää, Herrani!
Hänessä on kaikki luotu,
minullekin iäksi
elämä ja armo suotu.
Minkä Herra vakuuttaa,
siihen tahdon uskaltaa.

3.
Jeesus elää, Herrani!
Älä pelkää, syntisparka.
Hän on minun turvani,
häneen luottaa sydän arka.
Hänen luokseen tulla saa,
siihen tahdon uskaltaa.

4.
Jeesus elää, Herrani!
Ota vastaan elämäni.
Sydän pese puhtaaksi,
päästä minut synneistäni.
Heikkoa hän vahvistaa,
siihen tahdon uskaltaa.

5.
Jeesus elää! Minä saan
elää hänen omanansa.
Mikään ei voi milloinkaan
riistää hänen turvistansa.
Taivaaseen hän kuljettaa,
siihen tahdon uskaltaa.

6.
Jeesus elää! Hänessä
kuolema on taivaan ovi.
Ei siis missään hädässä
epätoivoon jäädä sovi.
Rauhakseni Jeesus jää,
kuolleista hän herättää.

Lisää suosikkeihin
Laulettu 1. säkeistö

Outi Noponen ja Tommi Niskala (laulu), Teija Tuukkanen (piano)

Sävelmä

Säestys
Christian Gellert 1757. Suom. Julius Krohn 1880. Virsikirjaan 1886. | Sävelmä: Ruotsissa 1697.
Luokitus: Pääsiäinen

Virren tarina

99 Jeesus elää, Herrani!

Jesus lebt, mit ihm auch ich

Huutomerkki virittää pääsiäisen riemun Christian Gellertin virteen Jeesus elää, Herrani!. Jokainen seuraavakin säkeistö alkaa sanoilla "Jeesus elää!" – ja joka kerta siinä on huutomerkki. Kyseessä ei siis ole mikään kuiva toteamus, vaan riemullinen viesti: Jeesus on noussut kuolleista, hän elää.

Christian Gellert (1715-1769), Leipzigin yliopiston runouden, kaunopuheisuuden ja etiikan professori, oli merkittävä Saksan valistusajan kirjailija. Hänen romaaninsa ja huvinäytelmänsä ovat enää vain kirjallisuushistoriallisesti kiinnostavia, mutta hänen sepittämänsä eläintarinat eli faabelit elävät Saksassa yhä. Samoin hänen virtensä, joita Saksan evankelisen kirkon virsikirjassa on vielä monta.

Tyypillinen valistuksen ajan edustaja, sanoo tietosanakirja Gellertistä: opettava, asiallinen, järkevän uskonnollinen. Luonnehdinta "järkevän uskonnollinen" antaa helposti väärän kuvan tästä miehestä. Hänessä on kyllä selkeä pietistinen leima. Vahva usko kuvastuu tämänkin virren joka riviltä. Kun Gellert opettaa viettämään pääsiäistä, se merkitsee elävän, ylösnousseen Herran kohtaamista läsnäolevana todellisuutena. Koko virttä kantaa säkeistö säkeistöltä voimistuva perussävel: Jeesus elää, häneen voin luottaa, hänessä on turvani, häneen "tahdon uskaltaa".

Virsien ja hengellisten runojen kirjoittaminen oli Gellertille tärkein ja juhlallisin tehtävä. Kielen tuli olla selkeää, sisällön perustua Raamatun sanaan. Hänen hengellisiä runojaan on paljon sävellettykin. Tunnetuin Gellertin tekstiin tehty sävellys on epäilemättä Beethovenin mahtava Jumalan kunnia luonnossa ("Soi taivaat kiitosta Herran ja Luojan").

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.