Virren verkkojulkaisuun ei ole saatu kaikkien oikeudenomistajien lupaa.
Laulajia SonorEnsemblesta, Hanna Remes (piano)
SävelmäSov. Timo Alakotila. Muusikot: Maria Kalaniemi (laulu, harmonikka), Minsku Tammela (laulu), Tommi Asplund (viulu), Senni Valtonen (kantele), Hannu Rantanen (basso), Timo Alakotila (piano).
Hiljaisessa siimeksessä (Nu i tysta skuggan fången) | Erik Lindschöld 1683, Johan Olof Wallin 1814, Augustin Mannerheim 1981; suom. Anna-Maija Raittila 1999. | Sävelmä: Timo Alakotila 2014.
972 Hiljaisessa siimeksessä
Nu i tysta skuggan fången
Ruotsalaisen valtiomiehen, sepän pojasta aateliseksi ja yliopiston kansleriksi edenneen Erik Lindschöldin kirjoittama yövirsi julkaistiin nimellä En andäktig själs nattero (suom. Hartaan sielun yölepo) ensimmäisen kerran Lindschöldin ja Haqvin Spegelin toimittamassa kirjassa Barna Bibel (1684). Vuoden 1694 virsikirjaan sitä ei kuitenkaan kelpuutettu, vaikka kirjan kokoaja, piispa Jesper Swedberg, puolusti sitä ”kirkkaasti loistavana timanttina, kultana”. Sen sijaan virsi painettiin 1730-luvulla ilmestyneessä radikaalipietistien laulukirjassa Andeliga Wijsor Om Hwargehanda Materier. Arkkipiispa J. O. Wallin muokkasi virttä Ruotsin kirkon vuoden 1819 virsikirjaan. Hän säilytti virren luontolyriikan, mutta intohimoinen Karitsan ylistys jäi pois – yksityiskohta, joka saattoi juuri olla syy siihen, että virsi oli päässyt radikaalipietistien laulukirjaan.
Ruotsin vuoden 1986 virsikirjassa virsi (RKV 504) on vapaaherra Augustin Mannerheimin (marsalkka C. G. E. Mannerheimin veljenpoika) restauroimassa asussa. Hän on sanonut pyrkineensä tekemään virrestä käyttökelpoisemman vähentämällä siitä barokin ylimitoitettua ja tiivistä kieltä, mutta samalla säilyttäen virren alkuperäisen sirouden ja nerouden. Ruotsissa virttä on laulettu W. Wessnitzerin sekä G. Dübenin sävelmillä. Käytetyistä sävelmistä jälkimmäinen tunnetaan Suomessa virrestä 273 Jeesus parhain ystäväni. Suomen virsikirjan lisävihkotyössä valmistelevalla työryhmällä heräsi kuitenkin toive saada tähän virteen uusi kansansävelmävaikutteinen melodia. Työryhmä päätyi ehdottamaan Timo Alakotilalle tekstin säveltämistä. Alakotila innostui tästä tehtävästä ja sävellystyön lopputuloksena saatiin virrelle 972 upouusi, kaunis ja levollinen duurivoittoinen sävelmä.
Virsi ei ole ilmaisultaan aivan tyypillinen virsi. Alkutekstin ranskalainen barokkirunous, luontolyriikasta saadut kielikuvat ja tietynlainen mystiikan kieli saattavat hätkähdyttää tänä päivänäkin. Suomentaja Anna-Maija Raittila on kuvaillut virttä ”valveilla sängyssä lepäävän mietiskelyvirreksi”.
Erik Lindschöld (1634–1690) oli ruotsalainen aatelinen, kuninkaan virkamies ja virsirunoilija. Lindschöld oli alkujaan sepän ja samalla kotikaupunkinsa Skänningen pormestarin poika. Opiskeltuaan Uppsalassa hän toimi kuninkaan virkamiehenä sekä kuningas Kaarle XI:n aviottoman pojan opettajana. Pariisissa Lindschöld tutustui ranskalaiseen kirjalliseen maailmaan. Saatuaan aatelisarvon hän toimi aateliston puheenjohtajana valtiopäivillä sekä työskenteli diplomaattina ja Lundin yliopiston kanslerina. Linschöld osallistui vuoden 1686 kirkkolain laatimiseen. San. 350, 972.
Timo Alakotila (s. 1959) on säveltäjä, pianisti ja pedagogi. Alakotila valmistui Oulunkylän Pop & Jazz -konservatoriosta 1992. Alakotila on soittanut lukuisissa yhtyeissä (muun muassa JPP, Maria Kalaniemi & Timo Alakotila Duo, Nordik Tree ja Tango Orkesteri Unto) sekä opettanut Sibelius-Akatemiassa, Metropoliassa ja ulkomailla. Hänen sävellystuotantoonsa sisältyy teoksia soolosoittimille, sinfoniaorkesterille ja big bandille. Hän on mukana noin 250 äänilevyllä tuottajana, säveltäjänä, sovittajana ja/tai muusikkona.
Tomi Valjus ja Samuli Koivuranta
Virren tarinan lähdeteoksena: Koivuranta, Samuli & Urponen, Jenni (toim.) 2017. Laulun matka virreksi. Helsinki: Kirjapaja. Sivut 192–194, 219, 225.
Virteen 972 liittyviä raamatunkohtia mm.
Ps. 8:4–10 | Job 38:31–33 | Laul. l. 3:1–5 | Laul. l. 5:2 | Laul. l. 6:2–3 | Matt. 25:1–13 | 2. Moos. 12:42 | Joh. 3:1–2 | Ps. 139:11–12 | Sak. 14:7 | Room. 13:11–12
Julkaistu 31.12.2021