1.
Kuoleman kahleet murtanut
on Kristus voitollansa,
elämän portin aukaissut
haudasta noustessansa.
Siis nyt kaikki riemuitkaa,
Herraa kunnioittakaa.
Hän voiton sai. Halleluja,
halleluja!
2.
Kuoleman voimaa vastustaa
ei kukaan voi maan päällä.
On synti saanut saastuttaa
niin tyystin kaiken täällä.
Hallinnut on kuolema,
vaan nyt hänen valtansa
on murrettu. Halleluja,
halleluja!
3.
Nyt Jeesus Kristus synnistä
on meidät puhdistanut.
Kuoleman valta hirveä
on voiman kadottanut.
Varjo vain on kuolema.
Kristus nousi haudasta.
Hän Herra on. Halleluja,
halleluja!
4.
Nyt taisteltu on loppuun jo
elämän, kuolon sota.
On noussut voiton aurinko,
kuololta taittui ota,
niin kuin lausuu Raamattu.
Kuolemalla voitettu
on kuolema. Halleluja,
halleluja!
5.
Pääsiäislammas viaton
on Kristus, elämämme.
Hän ristin pyhä uhri on,
pelastus synneistämme.
Veri pankaa merkiksi,
että surman enkeli
käy ohitse. Halleluja,
halleluja!
6.
Siis tänä riemujuhlana
nyt kaikki iloitkaamme.
Kun Jeesus nousi haudasta,
elämän mekin saamme.
Aina keskellämme on
valo armon auringon.
Pois väistyi yö. Halleluja,
halleluja!
7.
Oi Kristus, leipä makea,
nyt tule leiväksemme.
Pois perkaa hapantaikina,
pois saasta sydäntemme.
Anna meille itsesi
aina sielun ruoaksi,
niin elämme. Halleluja,
halleluja!
Lisää suosikkeihin
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistö
Outi Noponen ja Tommi Niskala (laulu), Teija Tuukkanen (piano)
Sävelmä
Säestys
Martti Luther keskiaikaisen sekvenssin pohjalta 1524. Suom. Jaakko Finno virsikirjaan 1583. Uud. komitea 1984. | Sävelmä: Keskiajalta / Saksassa 1524.
Luokitus: Pääsiäinen Katso virsi 92 ruotsinkielisessä virsikirjassa
Virren tarina
96 Kuoleman kahleet murtanut
Christ lag in Todesbanden
Martin Lutherin virren Christ lag in Todes Banden sekä teksti että sävelmä perustuvat keskiaikaiseen latinankieliseen pääsiäissekvenssiin Victimae paschali laudes ja siihen liittyneeseen saksankieliseen kertosäkeeseen Christ ist erstanden. Luther laajentaa sekvenssin pääsiäiskertomusta selittävillä osuuksilla. Viimeiseen säkeistöön hän liittää myös ehtoollisrukouksen.
Sekvenssin ja kertosäkeen varhain syntyneet suomennokset palautettiin uudistettuina nykyiseen virsikirjaan (nro 87). Jacobus Finno sijoitti Lutherin säännölliseen runomuotoon muotoileman virren niiden rinnalle virsikirjaansa 1583. Virsi on säilynyt mutta sävelmän vaikeus lienee johtanut sen käytön vähäisyyteen. Paljolti samasta syystä Lutherin mahtava uskontunnustusvirsi Wir glauben all an einen Gott (Mä uskon yhteen Jumalaan) jäi vuoden 1938 virsikirjan myötä pois käytöstä.
Lutherin virsi tunnetaan nykyään ehkä parhaiten J. S. Bachin kantaatin ansiosta. Siinä virren säkeistöistä rakentuu itse asiassa muunnelmasarja, jossa Bach lisää Lutherin tekstiin oman musiikillisen eksegeesinsä.
Erkki Tuppurainen
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.