EdellinenVirren verkkojulkaisuun ei ole saatu kaikkien oikeudenomistajien lupaa.
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistöMikko Helenius (laulu), Hanna Remes (piano)
SävelmäSäestys
Koko virsi
Sov. Þorkell Sigurbjörnsson, alkusoitto Katri Vanhamäki. Muusikot: Kamarikuoro Kaamos, Visa Yrjölä (joht.), Katri Vanhamäki (urut).
Seppä taivaallinen (Heyr himna smiður) | Kolbeinn Tumason 1208; suom. Niilo Rauhala 2002, uud. suom. 2014. | Sävelmä: Þorkell Sigurbjörnsson 1973.
Katso virsi 829 ruotsinkielisessä virsikirjassa
Virren tarina
905 Seppä taivaallinen
Heyr himna smiður
Tarinan mukaan Kolbeinn Tumason oli Pohjois-Islannista kotoisin ollut päällikkö ja runoilija. Hän tavoitteli määräävää asemaa kirkossa, mutta ajautui konfliktiin piispa Guðmundur Arasonin kanssa. Tätä seurasi verinen yhteenotto, ja Kolbeinn haavoittui vaikeasti saatuaan kiveniskun päähänsä. Hieman ennen kuolemaansa 9. syyskuuta 1208 hänen kerrotaan runoilleen Heyr himna smiður -virren kolme kahdeksansäkeistä säkeistöä: ”Seppä taivaallinen ja armollinen, käy luokseni armossasi – –.”
Pohjoismaiden vanhimmaksi virreksi mainittu virsi 905 tarjoaa kurkistusaukon kristinuskon varhaisimpaan historiaan Pohjolassa. Yli 800 vuotta myöhemmin on edellä kuvatun virsihistoriallisen ”saagan” todenperäisyydestä ja tarkoista päivämääristä vaikea sanoa kovinkaan paljon. Joka tapauksessa virren arkaainen kieli johdattaa virren laulajan aikaan, jolloin kristinusko eli vielä rintarinnan kansanuskontojen kanssa. Virsiteksti voikin näin olla yksi esimerkki kristinuskon kontekstualisoimisesta oman aikansa pohjoismaiseen ymmärrykseen vaikkapa ”taivaallisesta takojasta” (vrt. Thor-jumala tai Suomessa Ilmarinen).
Tämä Kolbeinn Tumasonin virsi yhdistää nykyisin koko Pohjolaa, sillä sitä saadaan tänä päivänä laulaa kaikilla pohjoismaisilla kielillä, myös grönlanniksi sekä pohjois- ja luulajansaameksi. Virsi löytyy Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lisävihkojen lisäksi muun muassa Islannin, Norjan, Tanskan ja Färsaarten virsikirjoista. Suomalaisessa virsikirjassa virsi 905 on tiettävästi ensimmäinen islantilainen virsisävelmä ja toinen islantilainen virsiteksti (ks. VK 616). Virsi liitettiin Islannin kirkon virsikirjaan 1945. Sillä on nykyään kaksi eri sävelmää. Islannissa ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon suomenkielisissä seurakunnissa sitä lauletaan Þorkell Sigurbjörnssonin sävelin. Norjassa ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ruotsinkielisissä seurakunnissa (PsB 829) sävelmänä on norjalainen kansansävelmä.
Kolbeinn Tumason (n. 1171–1208) oli islantilainen heimopäällikkö ja runoilija. Kolbeinn kuului vaikutusvaltaiseen Ásbirningar-sukuun. Hartaana kristittynä hän halusi ulottaa valtansa myös hengellisiin asioihin ja nimitti kirkon virkoihin mieleisiään miehiä. Se johti kahnauksiin piispa Guðmundur Arasonin kanssa ja lopulta veriseen taisteluun, jossa saamiinsa haavoihin Kolbeinn menehtyi.
Þorkell Sigurbjörnsson (1938–2013) oli islantilainen säveltäjä, kapellimestari, pianisti ja opettaja. Hän opiskeli sävellystä muun muassa György Ligetin ja Pierre Boulezin johdolla. Þorkell opetti Reykjavikin konservatoriossa sävellystä ja musiikin teoriaa sekä kehitti Islannin musiikkielämää monin tavoin. Hänen tuotannossa on yli 350 sävellystä – lastenlauluista laajoihin orkesteriteoksiin. Þorkell sai myös useita tunnustuksia työstään.
Tomi Valjus ja Jenni Urponen
Virren tarinan lähdeteoksena: Koivuranta, Samuli & Urponen, Jenni (toim.) 2017. Laulun matka virreksi. Helsinki: Kirjapaja. Sivut 45–47, 229–230.
Virteen 905 liittyviä raamatunkohtia mm.
Matt. 9:12–13 | Jes. 43:1 | Ps. 139:13–16 | Ps. 121
Julkaistu 31.12.2021
