Virsi 67; Tulkaa kaikki, katsokaatte
67

Tulkaa kaikki, katsokaatte

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Tulkaa kaikki, katsokaatte
piinaa rakkaan Herramme.
Itkekää, valittakaatte,
kärsii Vapahtajamme.
Kellä vaiva sellainen
ollut on kuin Jeesuksen!

2.
Käsistänsä, jaloistansa
on hän ristiinnaulittu,
verisessä kruunussansa
vaipuu päänsä runneltu.
Kellä vaiva sellainen
ollut on kuin Jeesuksen!

3.
Sappea ja etikkata
hänen juodakseen he toi
pilkkaa tehden katkerata:
”Alas astukoon, jos voi!”
Kellä vaiva sellainen
ollut on kuin Jeesuksen!

4.
Tuskassansa kauheassa
viimein näin hän huudahti:
”Käsiis, Isä taivahassa,
minä annan henkeni!”
Kellä vaiva sellainen
ollut on kuin Jeesuksen!

5.
Ah, ken näitä katseleepi,
itse eikö järky jo?
Aurinkokin pimeneepi,
halkee kova kallio,
sillä vaiva sellainen
ollut on vain Jeesuksen.

Lisää suosikkeihin
Laulettu 1. säkeistö

Outi Noponen ja Tommi Niskala (laulu), Teija Tuukkanen (piano)

Sävelmä

Säestys
Johann Quirsfeld 1682. Ruots. Andreas Amnelius 1685. Suom. Abraham Frosterus 1765. Uud. Henrik Renqvist 1830, Elias Lönnrot 1865. Kaarle Martti Kiljander 1867, Julius Krohn 1880. Virsikirjaan 1886. | Sävelmä: Ruotsissa 1697.
Luokitus: Kristuksen kärsimys ja kuolema

Virren tarina

67 Tulkaa kaikki, katsokaatte

Schauet, schauet doch ihr Sünder

Virren saksalainen tekijä, Wittenbergissä maisteriksi opiskellut Johann Quirsfeld (1642–1686) toimi ensin kanttorina ja sitten pappina Pirnan kaupungissa lähellä Dresdeniä. Hänen julkaisutoimintansa suuntautui kahtaalle: musiikkiin – hän muun muassa toimitti laajan koraalikirjan – ja hartauskirjoihin. Hänen hartauskirjansa Taiwallinen Yrttitarhan-Seura ilmestyi suomeksi 1779 ja siitä otettiin parikymmentä painosta, viimeinen 1903 – se on siis ollut eniten luettuja hartauskirjojamme. Quirsfeldin virsiä oli vielä edellisessä virsikirjassa kolme, nyt enää tämä yksi.

Virren Tulkaa kaikki, katsokaatte suomensi ensimmäisenä Abraham Frosterus 1765. Henrik Renqvistin suomennos vuodelta 1830 on sittemmin otettu Halullisten sielujen hengellisiin lauluihin (HSHL 71). Se alkaa näin: "Tulkaat, tulkaat katselemaan, / kuinka käypi Jesuksell', / olkaat valmiit valittamaan / katkerilla kyyneleill'. / Eipä vaivat kenenkään / ole niin kuin Jesuksen."

Virsikirjaan Tulkaa kaikki, katsokaatte tuli "myöhemmästä suomennoksesta", kuten Onni Kurvinen ilmoittaa. Myöhempiä suomentajia oli ensiksikin Elias Lönnrot; jonka käännös alkoi sanoilla "Rientäkätte katsomahan, kuinka käypi Jesuksen". Vuoden 1867 virsikirjaehdotus sisälsi K. M. Kiljanderin version. Vuoden 1886 virsikirjassa ensimmäinen säkeistö vihdoin kuului Julius Krohnin muodostamana näin: "Tulkaat kaikki, katsokaatte / piinaa rakkaan Herramme! Itkekäät, valittakaatte / tuskaa Vapahtajamme! Kellä vaiva semmoinen / ollut on kuin Jesuksen?"

Tulkaa kaikki, katsokaatte on pitkäperjantain jylhä virsi. Karu sävelmä on Ruotsin vuoden 1697 koraalikirjasta. On mahdollista, että sen säveltäjä olisi professori, Linköpingin tuomiorovasti Thomas Ihre.(1659-1720).

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.