Virsi 66; Jeesusta nyt Golgatalle
66

Jeesusta nyt Golgatalle

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Jeesusta nyt Golgatalle
lähtekäämme seuraamaan,
rientäkäämme ristin alle
Vapahtajaa kuulemaan.
Sielun parhaan ystävän
viime sanaa seitsemän
olkoot aina muistossamme,
ristin tiellä voimanamme.

2.
Jeesus, sinun otsaltasi
tihkuu tuska verinen.
Silti huomaat piinaajasi,
säälit heitä rukoillen:
”Anna heille, Isäni,
pahat teot anteeksi!”
Rukoilethan, auttajani,
näin myös minun puolestani.

3.
Tunnet tuskat lähimpäisi,
tiedät neuvon murheeseen,
etteivät he yksin jäisi,
annat heidät toisilleen:
”Äiti, katso, poikasi!”
”Poika, katso, äitisi!”
Auta, että turvan saisin,
turvatonta armahtaisin.

4.
Sitten käännyt suloisesti
ryövärille vastaamaan:
”Tänään sinut totisesti
paratiisiin saatetaan!”
Minuakin armahda,
katumus suo oikea,
ole kuolinhetkelläni
toivoni ja elämäni.

5.
”Eeli, lama sabaktani!”
vaivoissasi valitit,
”Jumalani, Jumalani,
miksi minut hylkäsit!”
Jeesus, tuskan hetkellä
ole aina lähellä,
että yksin jäädessäni
sinut löydän, ystäväni.

6.
Voimiesi vaipuessa
hiljaa huokaat: ”Janottaa!”
Silloin miesten pilkatessa
tuodaan juomaa katkeraa.
Vapahtaja, minua
helteessäni virvoita.
Janossani tuskan tiellä
älä lohdutusta kiellä.

7.
Kaiken kestät puolestamme.
Vanhurskaana kärsien
kuolet syntiuhrinamme,
Jumala ja ihminen.
Sanot: ”Se on täytetty!”
Lunastus on päätetty,
maailma on vapahdettu,
Isän kanssa sovitettu.

8.
Herra Jeesus, kuollessasi
huudat Isään turvaten
vielä viime voimillasi
halki suuren pimeyden:
”Isä, sinun käsiisi
minä annan henkeni!”
Minullekin turva anna,
kotiin käsissäsi kanna.

Lisää suosikkeihin
Laulettu 1. säkeistö

Outi Noponen ja Tommi Niskala (laulu), Teija Tuukkanen (piano)

Sävelmä

Säestys
Gustav Fredrik Gyllenborg 1793. Suom. Uusia Wirsiä 1836. Virsikirjaan 1886. | Sävelmä: Saksassa 1738.
Sama sävelmä: 204
Luokitus: Kristuksen kärsimys ja kuolema

Virren tarina

66 Jeesusta nyt Golgatalle

Vi följt i dag med heta tårar

Jeesuksen seitsemän sanaa ristillä ovat antaneet aiheen kahteen tunnettuun sävelteokseen, joiden tekijät ovat Heinrich Schütz ja Joseph Haydn. Tämä virsi rakentuu samoista aineksista. Se kutsuu kuulemaan ristillä kärsivää Vapahtajaa: "Sielun parhaan ystävän / viime sanaa seitsemän / olkoot aina muistossamme, / ristin tiellä voimanamme."

Virren tekijä oli kreivi Gustaf Fredrik Gyllenborg (1731-1808), Kustaa III:n hoviin kuulunut kanslianeuvos. Hän oli aikansa merkittävimpiä ruotsalaisia runoilijoita, vakava "hyveen laulaja". Hänen virsiään tuli Ruotsin virsikirjaan 1819 kaksi, mutta kumpikaan niistä ei ole siellä enää nykyisessä virsikirjassa. Suomalaiseen virsikirjaan 1886 otettu Jeesusta nyt Golgatalle on sen sijaan säilyttänyt meillä paikkansa.

Vuonna 1817 asetetun virsikirjakomitean työn tuloksista koottu kaksiosainen kokoelma Uusia virsiä (1836) sisälsi kolme eri käännöstä tästä virrestä, kaikki arkkipiispa Jacob Tengströmin viimeisteleminä. Niistä yksi valikoitui sitten aikanaan otettavaksi virsikirjaan. Sen suomennoksen tekijä oli mainitun komitean kirjeenvaihtajajäsen, Rantasalmen kirkkoherra J. A. Cleve (1776-1833).

Jeesusta nyt Golgatalle on perusluonteeltaan kertova virsi, kuvaus siitä, mitä Golgatalla eräänä perjantaina tapahtui. Se on Kristuksen kärsimyshistorian viimeisen vaiheen tiivistelmä, joka etenee seitsemänä välähdyksenä nostaen tutkisteltavaksemme kaiken sen, mitä evankeliumit kertovat Vapahtajan lausuneen noina tuskan tunteina. Sanoja oli vähän, mutta niiden sanottava ei totisesti ole vähäinen. Kukin kohtaus saa oman säkeistönsä, johon aina liittyy myös lyhyt rukous.

Sävelmä ilmestyi ensi kerran Johann Balthasar Königin koraalikirjassa Harmonischer Lieder-Schatz 1738.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.