1.
Jeesus elää, turvani,
hän on minut lunastanut.
Siihen tyytyy sieluni,
hän on armon lahjoittanut.
Jeesukseni kanssa saan
elää, käydä kuolemaan.
2.
Jeesus elää, auttaja,
häneen sydämeni luottaa.
Hän vie minut luoksensa,
miksi hätäilisin suotta!
Hän on seurakunnan pää,
minutkin hän herättää.
3.
Jeesus, uskon siteellä
sinuun olen yhdistetty.
Toivo kirkas, elävä
taivaaseen on kiinnitetty.
Kuolema ei minua
kädestäsi erota.
4.
Maasta tulleet olemme,
maaksi muuttuu ruumis kerran,
mutta multaan ei jää se,
herättää sen ääni Herran.
Hänen kirkkaudessaan
iäisesti elää saan.
5.
Kuolon uneen nukkuneen
Herra pukee muotoon uuteen,
kirkastettuun ruumiiseen,
se on luotu ikuisuuteen.
Valkoisissa vaatteissa
katsella saan Jeesusta.
6.
Uuden taivaan valossa
kiitän, Jeesus, laupeuttas.
Autuaitten riemussa
ylistelen rakkauttas.
Minut tulit päästämään
kuolemasta elämään.
7.
Kohden maata parempaa,
sieluni, nyt silmät nosta.
Jeesus sinut pelastaa,
päästää kerran turmiosta.
Silloin jäävät taaksesi
kaikki tuskat iäksi.
Lisää suosikkeihin
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistö
Outi Noponen ja Tommi Niskala (laulu), Teija Tuukkanen (piano)
Sävelmä
Säestys
Otto von Schwerin 1653. Suom. Knut Legat Lindström 1867. Virsikirjaan 1886. Uud. Niilo Rauhala 1984. | Sävelmä: Saksassa 1653.
625 Jeesus elää, turvani Jesus, meine Zuversicht Virren alkuperästä on virsikirjassa vain merkintä: saksalainen 1653. Mutta kun virsi aikoinaan (1886) tuli suomalaiseen virsikirjaan, oli tekijäksi merkitty Brandenburgin vaaliruhtinatar Louise Henriette. Se tieto on sittemmin osoitettu erheelliseksi. Saksan uudessa virsikirjassa tekijäksi on nyt osoitettu Otto von Schwerin. Vapaaherra Otto von Schwerin (1616-1679) oli valtiomies, Brandenburgin ”Suuren vaaliruhtinaan” Friedrich Wilhelmin lähimpiä neuvonantajia. Hurskas vapaaherra oli reformoidun kirkon jäsen kuten vaaliruhtinaskin, joka uskontopolitiikassaan suosi kalvinilaisia luterilaisten kustannuksella. Kun vaaliruhtinas solmi avioliiton hollantilaisen prinsessan Louise Henrietten kanssa, tuli Otto von Schwerinistä tämän kotiopettaja ja myös sielunhoitaja. Myöhemmin hän toimi prinssien kasvattajana. – Jo aikaisemmin syntynyt virsi Jeesus elää, turvani oli painettu ensi kerran 1644. Se sisältyi 1653 ilmestyneeseen virsikirjaan ja kuului vaaliruhtinattaren mielivirsiin. Kaksi virsistämme aloittaa pääsiäisen ilosanoma: ”Jeesus elää”. Toinen niistä (99) onkin pääsiäisvirsi, mutta tämä toinen on sijoitettu osastoon Kuolema ja iankaikkisuus. Virren ensimmäinen säkeistö painottuu toki siihen, että ”Jeesukseni kanssa saan elää”, mutta kun samaan hengenvetoon seuraavat sanat ”käydä kuolemaan”, niin ollaankin jo virren keskeisessä sanottavassa. Kolmas säkeistö vakuuttaa, ettei kuolemakaan erota uskovaa Jeesuksen kädestä, ja neljän sitä seuraavan säkeistön sisältönä on ylösnousemisen ja autuaitten riemuun pääsemisen ”kirkas, elävä toivo”. Usein on kuitenkin niin, että virrestä on parhaiten jäänyt mieleen sen alku: ensimmäiset sanat ja ensimmäinen säkeistö. Tämän virren alkusanat lienevät painuneet monen veisaajan mieleen: ”Jeesus elää, turvani, hän on minut lunastanut.” Tauno Väinölä Sävelmästä lisää virren 9 tarinan yhteydessä. Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.