Virsi 605; Kun täältä, Jeesus, erkanen
§
605

Kun täältä, Jeesus, erkanen

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Kun täältä, Jeesus, erkanen,
sen katson voitokseni.
Suot ilon, rauhan ikuisen
luonasi sielulleni.
Kuin siemen peltoon peitetään,
niin ruumis maahan kätketään,
vaan kirkkaana se nousee.

2.
Pois riisun majan maallisen,
saan syntipuvun heittää.
On Jeesus tuonut autuuden,
hän alastoman peittää.
Elämän kruunun kerran saan,
hän on sen rakkaudessaan
minulle valmistanut.

3.
Mä pääsen tyyneen satamaan
myrskyistä, jotka pauhaa.
Kiusauksista maailman
iäksi pääsen rauhaan.
Vaivoista lepoon tulla saan
ja yöstä päivään ihanaan,
itkusta taivaan riemuun.

4.
Majani vaihtuu riutuva
iäiseen, uuteen kerran.
Ruumiini kurja, kuoleva
kirkastuu luona Herran.
Ah, siellä silmä selkeää,
ja vajavaisuus tänne jää,
iloksi murhe muuttuu.

5.
Ei elämäksi elämää
voi nähdä joka hetki.
On tuskaa, suurta ikävää
niin täynnä monen retki.
Kuitenkin matka etenee,
hetkestä hetkeen lyhenee
myös ahdinkomme täällä.

6.
Voi turhan turhaa hyörinää,
tyhjiksi siinä jäämme!
Voi onnen, maineen etsintää,
kiireistä elämäämme!
Kuolema meille voitto on
ja pääsy alta ahdingon,
surusta riemuun suureen.

7.
Ah, Jeesus, ole turvani,
vie minut maalle sille,
johonka tien sun voittosi
aukaisi uskoville.
Kun päättyy tämä elämä,
uskossa suo mun lähteä,
taivaassa koti anna.

Lisää suosikkeihin

Kuuntele virsi