Virsi 590; Rauha ei saavu, jos emme
590

Rauha ei saavu, jos emme

Piilota nuottikuva

Virren nuottikuva

1.
Rauha ei saavu, jos emme me taivu
Luojamme tahtoa noudattamaan.
Orvoiksi jäämme, jos hylkäämme itse
ainoan turvamme melskeissä maan.

2.
Kiista ja ahneus maailman täyttää,
valta ja kilpailu vahvimpien.
Sorretut pelkäävät kadottavansa
elämän mielen ja tarkoituksen.

3.
Suola on mautonta, valheiden liejuun
totuuden puhtaus hukutetaan.
Pilkattu Herramme, kuitenkin kutsut
seuraasi heikkoja palvelemaan.

4.
Siksi on korkea aika nyt huutaa
kaikille meillekin: Seisahtukaa!
Katsokaa Kristusta, Ihmisen Poikaa,
rauhamme luojaa ja sovittajaa.

5.
Tuhoon vie tie, jolla määräämme itse,
rauha on käskyissä Jumalan lain.
Totuus on syntynyt jouluna seimeen:
rauha ja autuus on Lapsessa vain.

Lisää suosikkeihin
Marcus Lauesen 1973. Suom. Anna-Maija Raittila 1984. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Henrik Fibiger Nørfelt 1978.
Sama sävelmä: 595
Luokitus: Rauha ja vapaus

Virren tarina

590 Rauha ei saavu, jos emme

Fredlös er freden, hvor menneskets veje

Voimakkain yhteiskunnasta, talouselämästä ja maailmantilanteesta nousevin teemoin ja kuvin tanskalaisen Marcus Lauesenin (1907-1975) virsi haastaa sosiaalieettiseen analyysiin ja uudelleenarviointiin: ”tuhoon vie tie, jolla määräämme itse”. Lauesen ei osoittele rikkaita tai syyllisiä meidän ulkopuoleltamme: ”Siksi on korkea aika nyt huutaa / kaikille meillekin: Seisahtukaa!” Virren syntyaikaan 1970-luvun alussa ei vielä puhuttu talouden globalisaatiosta tai kvartaalitaloudesta, mutta Lauesenin tilannekuvaus ei ole vanhentunut: ”Kiista ja ahneus maailman täyttää, / valta ja kilpailu vahvimpien.”

Maailman lohduttomaan tilaan Lauesen näyttää muutoksen mahdollisuuden: ”Katsokaa Kristusta, Ihmisen Poikaa, / rauhamme luojaa ja sovittajaa.”

Virren päättää jouluinen kuva seimeen syntyneestä lapsesta. Se kertoo, että maailmaan syntyi kerran Lapsi, jossa on totuus, rauha ja autuus.

Marcus Lauesen aloitti teologian ja kielten opiskelun Kööpenhaminan yliopistossa, mutta opinnot jäivät kirjailijanuran avauduttua. Lauesen on kirjoittanut mm. kaksiosaisen romaanin Lutherista, runokokoelmia sekä suomeksi käännetyn romaanin Ja nyt odotamme laivaa (suom. Mika Waltari 1932).

Tanskalaisen Henrik Fibiger Nørfeltin (1940-) moderni koraalisävelmä on useissa pohjoismaisissa virsikirjoissa.

Markku Kilpiö

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.