Virsi 548; Tule kanssani, Herra Jeesus (ei verkkojulkaisua)
548

Tule kanssani, Herra Jeesus

Virren tekstin ja sävelmän tekijänoikeuksien haltija Fennica Gehrman Oy ei ole antanut lupaa tämän virren julkaisemiseen verkossa.

Lisää suosikkeihin
Hilja Haahti 1899. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Armas Maasalo 1913.
Luokitus: Aamu ja ilta

Virren tarina

548 Tule kanssani, Herra Jeesus (ei verkkojulkaisua)

Tule luokseni, Herra Jeesus

Virsi on ahkeran ihmisen aamurukous. Siinä pyydetään siunausta alkavan päivän työlle. Mutta pyydetään siinä paljon enemmänkin: Jeesuksen läsnäoloa koko edessä olevaksi vuorokaudeksi, aamusta iltaan ja "vielä, kun joutuu yö". Toinen säkeistö kurkottuu vielä pitemmälle. Rukoilija toivoo, että Jeesus kulkisi hänen kanssaan joka hetki, ilman häntä ei elämää voi ajatellakaan. Loppujen lopuksi rukous tiivistyy kolmeen sanaan: "Pysy luonani ainiaan."

Virren kirjoittaja Hilja Haahti (Hilja Krohn, 1874-1966) itse oli ahkera ihminen – "tarmokas, määrätietoinen ja aikaansaapa" (Pauli Vaalas). Vuonna 1906 hän solmi avioliiton kirkkomuusikkona ja säveltäjänä tunnetun professori Ilmari Krohnin kanssa. Pitkän kirjailijanuransa kestäessä Hilja Haahti, "Suomen kotien kirjailija", tavoitti romaaneillaan suuren lukijakunnan. Lyyrikkonakin hän oli tuottelias. Hilja Haahden runoja leimaa lapsenomainen luottamus Jumalan johdatukseen ja varjelukseen. Hänen muista hengellisistä lauluistaan tunnetuin on Ilmari Hannikaisen säveltämä "Niinkuin muuttolintusen tie". Hänen suomentamiaan ovat virret 30, 320, 508 ja 594.

Pieni runo, joka alkoi sanoilla "Tule luokseni, Herra Jeesus", sisältyi Hilja Haahden toiseen runokokoelmaan Tuomenterttuja 1899. Kun se seuraavana vuonna Mooses Putron säveltämänä liitettiin laulukirjaan Hengellisiä lauluja ja virsiä, se oli saanut lopullisen sanamuotonsa. – Mooses Putro (1848–1919) oli inkeriläinen musiikkimies, joka oli valmistunut opettajaksi Kolppanan seminaarista. Vuodesta 1872 hän toimi Pietarin suomalaisen P. Marian seurakunnan lukkari-urkurina. Hänen laulusävellyksistään merkittävin on Inkerin kansallislauluksi tullut "Nouse, Inkeri".

Virsikirjaan Tule kanssani, Herra Jeesus tuli 1938 ja sai silloin sävelmäkseen Armas Maasalon (1885-1960) koraalin, jonka tämä oli alun perin säveltänyt yksinlauluksi (Rukous, 1913),

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.