Virsi 446; Oi Pyhä Henki, pyydämme
446

Oi Pyhä Henki, pyydämme

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Oi Pyhä Henki, pyydämme:
Meidät liitä toinen toiseemme.
Seurakuntaa ohjaa nyt armoisasti
myrskysäiden halki kotiin asti.
Auta, Herra!

2.
Oi armon Henki, kirkasta
meille Herraa ylösnoussutta.
Yhteen meidät kaikki hän tahtoo viedä,
ilman häntä emme tietä tiedä.
Auta, Herra!

3.
Oi Henki, rakkaudella
sydämemme kylmät liikuta,
että ilomielin me matkallamme
aina palvelemme toisiamme.
Auta, Herra!

4.
Oi Puolustaja, lohduta
meitä niin kuin äiti lastansa.
Armohelmaan Herran jo murhe haihtuu,
Isän luona itku nauruun vaihtuu.
Auta, Herra!

5.
Oi Henki voiman, totuuden,
kanna meidät juhlaan pyhien.
Murra meissä synnin ja kuolon valta,
päästä taivaan riemuun vaivan alta.
Auta, Herra!

Lisää suosikkeihin
Nicolai Frederik Severin Grundtvig virren 113 pohjalta 1837. Suom. Jaakko Haavio virsikirjaan 1938. Uud. komitea 1984. | Sävelmä: Keskiajalta / Saksassa 1524.
Luokitus: Yhteys

Virren tarina

446 Oi Pyhä Henki, pyydämme

Nu bede vi den Helligånd

Virren tekijäksi virsikirja aivan oikein ilmoittaa Tanskan suuren virsirunoilijan N. F. S. Grundtvigin. Mutta maininta "Martti Lutherin virren pohjalta" ei vie virren alkulähteille saakka. Oikea merkintä olisi "virren 113 pohjalta".

Lähtökohtana on nimittäin keskiaikainen helluntaileisi. (Nimitys "leisi" tulee kansankielisistä säkeistölauluista, joiden säkeistöt päättyivät kreikankieliseen huudahdukseen Kyrie eleison = "Herra, armahda". Saksassa tuo huudahdus sai usein muodon Kyrieleis, siitä on johdettu nimitys leisi.) Luther kiinnitti huomiota tähän katolisessa messussa laulettuun säkeistöön ja halusi säilyttää sen uudistaessaan jumalanpalvelusta. Hän kirjoitti sen jatkoksi kolme säkeistöä; näin syntyi helluntaivirtemme 113 "Oi Pyhä Henki, vahvista". Se on ollut suomalaisessa virsikirjassakin alusta (1583) alkaen.

Tanskaksikin virsi oli käännetty useaan kertaan, ennen kuin N. F. S. Grundtvig (1783-1872) kävi sitä muokkaamaan. Hänen käsissään virrestä tuli viisisäkeistöinen. Sen Jaakko Haavio suomensi vuoden 1938 virsikirjaan. Näin meillä on kaksi versiota samasta virrestä!

Virren Oi Pyhä Henki, pyydämme kukin säkeistö esittelee aina uuden näkökohdan Pyhän Hengen työstä. Hän kirkastaa meille Kristusta ja hänen rakkauttaan (säk. 2-3), hän on meidän puolustajamme (4), hän on voiman ja totuuden Henki (5). Merkille pantavaa on, että Grundtvig vertaa Pyhää Henkeä lastaan lohduttavaan äitiin. Näitä Jumalan lapsia Henki kantaa "juhlaan pyhien", taivaan riemuun.

Kirkko on Grundtvigin virsituotannon johtava ajatus. Helluntai, kirkon eli seurakunnan syntymäpäivä, oli hänen juhlansa. Tämä helluntaivirsi on erityisesti myös esirukous kirkon puolesta. "Seurakuntaa ohjaa nyt armoisasti / myrskysäiden halki kotiin asti."

Virrellä on keskiaikaisen helluntaileisin alkuperäinen sävelmä.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.