Virsi 442; Herran ristin kantajiksi
442

Herran ristin kantajiksi

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Herran ristin kantajiksi
meidät kaikki kastettiin,
lähimmäisten auttajiksi
arkipäivän askeliin.

2.
Herran kansan matkasaattoon
kaste liitti meidätkin
armahtamaan toisiamme,
luomaan rauhaa riitoihin.

3.
Armon valo lävitsemme
aurinkona loistakoon,
Herran lämmin katse yltää
kylmimpäänkin pimentoon.

4.
Kaste kutsuu taisteluihin
rakkauden rintamaan,
Herran kanssa kärsimäänkin,
kunnes viha voitetaan.

5.
Auta meitä, Kristuksemme,
rakastamaan kaikkia.
Anna rististäsi voimaa
kutsuasi seurata.

Lisää suosikkeihin

Kuuntele virsi

Øystein Hovden 1966. Suom. Anna-Maija Raittila 1984. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Saksassa 1745.
Sama sävelmä: 180 | 811
Luokitus: Palvelu

Virren tarina

442 Herran ristin kantajiksi

Vi er døypte til å vera

Kaste on tehnyt meidät Kristuksen opetuslapsiksi ja kristillisen kirkon jäseniksi. Katekismus opettaa myös, että "kasteessa meille annetaan kaikki anteeksi ja meidät puetaan Kristuksen puhtauteen" ja että "kaste velvoittaa luottamaan yksin Kristukseen". Mutta opetus ei päätykään siihen, vaan jatkuu näin: "ja elämään hänen esimerkkinsä mukaisesti".

Juuri tästä asiasta puhuu Øystein Hovden virressään Herran ristin kantajiksi. Suoraan asiaan mennen se alkaa näin: "Herran ristin kantajiksi / meidät kaikki kastettiin, / lähimmäisten auttajiksi / arkipäivän askeliin." Jo tässä avauksessa nähdään kristittynä elämisen kaksi puolta. Toisaalta se on suostumista ristin kantamiseen, siis myös kärsimiseen, toisaalta armosta elämistä ja armon valon heijastamista eteenpäin. "Armon valo lävitsemme aurinkona loistakoon", siinä sanotaan. Jumalan armon vertaaminen aurinkoon on monesta muustakin virrestä tuttu kuva.

Entä kuinka ajankohtainen onkaan neljännen säkeistön taistelukutsu rakkauden rintamaan – "kunnes viha voitetaan"!

Meidän virsikirjassamme Herran ristin kantajiksi sijoittuu luontevasti osastoon Palvelu, joskin komitea oli ehdotuksessaan liittänyt sen kastevirsiin. Kiintoisaa on havaita, että Norjan virsikirjassa se kuuluu konfirmaatiovirsiin – tai oikeammin sanoen osastoon Konfirmaatioaika. Meilläkin se voisi hyvin kuulua rippikoulussa opetettaviin ja käsiteltäviin virsiin. Se on hyvä johdatus aiheeseen, miten kasteen oikein ymmärrettynä tulisi vaikuttaa elämäämme.

Øystein Hovden (1901-1980) oli norjalainen runoilijapappi, jonka viimeinen ja pitkäaikaisin virkapaikka oli Vangin seurakunta lähellä Hamaria. Hän oli toisen polven virsirunoilija, ei kuitenkaan isänsä Anders Hovdenin veroinen; tämä nimittäin oli Norjan merkittävimpiä virsirunoilijoita. Hänestä poika Hovden kirjoitti elämäkerrankin.

Virrellä on sama saksalainen sävelmä, jolla sitä Norjassakin lauletaan.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.