1.
Rohkenethan, minkä maksoi,
ristin tielle lähteä,
rohkenethan, vaikka saisit
pilkkaa siitä kärsiä!
Jos on Jeesus Kristus tullut
sydämesi Herraksi,
kasva hänen armossansa,
tunnusta myös uskosi.
2.
Kuinka piiloon jäädä voisi
kalliolla kaupunki?
Kuinka jäisi maailmalta
huomaamatta uskosi?
Muista muiden pilkatessa:
aarteesi on verraton.
Ehkä pilkkaaja on itse
paljon vailla, rauhaton.
3.
Eihän löydy maailmasta
riemun syytä suurempaa
kuin on Jeesuksemme armo,
jonka usko omistaa.
Rohkeasti kaikkialla
uskon lampun loistaa suo,
muillekin näin tietä näytä
suuren armahtajan luo.
4.
Etsivä ja arka aina
Herran luokse tulla saa.
Heikon uskon, häilyväisen
Jeesus itse vahvistaa.
Puoleesi hän ristin tiellä
kääntää armokasvonsa.
Täällä kannat ristiäsi,
seppeleen saat taivaassa.
Lisää suosikkeihin
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistö
Inka Kinnunen ja Tommi Niskala (laulu), Teija Tuukkanen (piano)
Sävelmä
Säestys
Lina Sandell 1858. Suom. 1869. Uud. Kauko Veikko Tamminen 1923, Anna-Maija Raittila 1962, 1984. Virsikirjan lisävihkoon 1963. | Sävelmä: Oskar Merikanto 1923.
Lina Sandellin (1832-1903) laulujen keskeisiä piirteitä ovat jättäytyminen Jumalan armon ja hänen huolenpitonsa varaan sekä iäisen elämän toivo, taivaskaipuu. Hän puhuu enemmän levosta kuin toiminnasta. Mutta selvää on, että näin runsaan tuotannon asteikko on laaja. Herätyslaulutkaan eivät ole aivan harvinaisia.
Tällainen herätyslaulu on virsi Rohkenethan, minkä maksoi. Siinä rohkaistaan herätykseen tullutta rohkeasti lähtemään ristin tielle ja tunnustamaan uskonsa, "vaikka saisit pilkkaa siitä kärsiä". Kolmannessa säkeistössä kajahtaa Lina Sandellille ominainen Jeesuksen armon ylistys: "Eihän löydy maailmasta / riemun syytä suurempaa / kuin on Jeesuksemme armo, / jonka usko omistaa." Tie, jolle runoilija kutsuu meitä lähtemään, on kyllä ristin tie, mutta Jeesus vahvistaa sen kulkijoita. Virren lopussa jää soimaan Lina Sandellin sanoman perussävel, kun siinä sanotaan: "Täällä kannat ristiäsi, / seppeleen saat taivaassa."
Virrellä on kaksi vaihtoehtoista sävelmä. Oskar Merikannon (1868-1924) a-sävelmä on alun perin syntynyt virteen 341 ”Kiitos sulle, Jumalani”, ja Gustaf Dübenin (1624-1690) b-sävelmä on lähtöisin virrestä 273 ”Jeesus, parhain ystäväni”.
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.