Virsi 409; Suo, Jeesus, paras opettaja
409

Suo, Jeesus, paras opettaja

Piilota nuottikuva

Virren nuottikuva

1.
Suo, Jeesus, paras opettaja,
itseni oikein tuntea,
sinulle, rakas Vapahtaja,
nyt sydämeni avata,
tilani että tuntisin,
sinulta avun löytäisin.

2.
Sanasi kätke sydämeeni
ja tule sinne asumaan.
Oi Jeesus, paras paimeneni,
sinua auta seuraamaan
sanasi valkeudessa
ja elämässä uudessa.

3.
Kun kristityn on nimi mulla,
tee siksi minut todella,
suo sanan tekijäksi tulla,
myös nuhteitasi totella,
seurassa ystäviesi
sinulle elää, Herrani.

4.
Johdata tielle parannuksen
jo täällä armon aikana.
Suo, että Hengen uudistuksen
löytäisin, Jeesus, sinussa.
Taluta täältä taivaaseen,
elämään, iloon iäiseen.

5.
Nimesi kunniaksi luonut
myös minut olet maailmaan,
elämän kaikki lahjat suonut
armosta aina ajallaan.
Voimasi anna minulle
elää ja kuolla sinulle.

Lisää suosikkeihin
Johann Samuel Diterich 1765. Ruots. 1852. Suom Antti Räty, pain. 1853. Uud. Wilhelmi Malmivaara 1891. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Toisinto Ylistarosta.
Sama sävelmä: 103
Luokitus: Kutsu ja kuuliaisuus

Virren tarina

409 Suo, Jeesus, paras opettaja

Hvem är jag? hvilken vigtig fråga (O Jesu! paras Opettaja)

Virsi Suo, Jeesus, paras opettaja ilmestyi ensi kerran suomeksi Lutherin kirjasessa Lohdutus sairaille ja kuolevaisille 1853. Sen suomentaja Antti Räty oli kuollut edellisenä vuonna vain 27-vuotiaana. Hänellä oli "synnynnäinen taipumus runoiluun", se vain "valitettavasti ei päässyt kypsymään" (K. Grotenfelt).

Antti Räty, suutarin poika Sortavalan pitäjästä, kävi koulua Pietarissa, jonne vanhemmat muuttivat, mutta palasi vanhempien kuoltua Sortavalaan. Siellä hän avusti Henrik Renqvistiä hengellisten kirjojen suomentamisessa. Toimittuaan lyhyen ajan opettajana Viipurissa hän muutti Nurmijärvelle, missä hankki toimeentulonsa lasten opettajana.

Suosituimpia Antti Rädyn suomennoksista olivat Christoph von Schmidin kansanomaiset kertomukset, ennen muita Genoveva. Räty julkaisi myös vihkosen omia runojaan. Yksi niistä sisältyy vielä Suomen runotar -antologian uuteenkin laitokseen (1990).

Ruotsista Antti Räty suomensi ensimmäisen vihon Hengellisiä wirsiä, F. G. Hedbergin, C. O. Roseniuksen ym. lauluja. Räty tunnusti tehtävän vaikeuden; se johtui siitä, ettei suomen kieli luonnostaan ole "mikään virsi- vaan runokieli". Runolla hän tarkoitti kalevalamittaista runoutta.

Virren Suo, Jeesus, paras opettaja Räty lienee tuntenut itselleen läheiseksi. Suomennos on hyvä: Wilhelmi Malmivaara kelpuutti sen Siionin virsiin vain vähäisin parannuksin.

Suometar julkaisi Antti Rädystä muistokirjoituksen, jossa kiitettiin hänen kirjallista työtään, isänmaanrakkauttaan ja lempeää luonnettaan. Lasten opettajana hän näkyy päässeen hyviin tuloksiin. Musikaalisena hän opetti näitä myös "nuottirivistä nuottia laskemaan", ja lapset oppivatkin "monta nuottia". Iltaisin hän lasten kanssa veisaili, ja "tämän veisuun ääni oli niin somaa ja ihanaa kuulla, kuin olisi jotain kanteletta soittanut".

Sävelmä on eteläpohjalainen, Ylistarosta muistiin merkitty toisinto koraalista 233 (”Oi Isä, Poika, Henki Herran”).

Tauno Väinölä

Uutta tietoa virren alkuperäisestä kirjoittajasta löytyy osoitteesta www.sley.fi/virren-409-kirjoittaja-vihdoin-loytynyt

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.