Virsi 103; Ah saavu, Jeesus, keskellemme
103

Ah saavu, Jeesus, keskellemme

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Ah saavu, Jeesus, keskellemme,
niin sydämemme rukoilee.
Jo joutuu ehtoo matkallemme,
jo armon päivä alenee.
Yö kohta peittää maailman,
taisteluun käymme kuoleman.

2.
Ah kulje, Jeesus, rinnallamme,
niin rakastamme, uskomme.
Suo rohkeutta sodassamme,
sinussa lepää toivomme.
Kun Jeesus seurassamme on,
on yökin päivä verraton.

3.
On lähellä jo ajan ilta,
jää, Herra Jeesus, luoksemme.
Pois vierailta vie laitumilta
ja ole itse ruokamme.
Maailma meitä ahdistaa
ja vaiva, nälkä rasittaa.

4.
Vain siitä syttyy sydämemme,
kun saavut, Jeesus kallehin.
Kirkastat armon riemuksemme,
taas vaikka kasvos salaatkin.
Tuntea saimme Jeesuksen,
ja ilo täyttää sydämen.

5.
Iloiten sitten kiiruhdamme
rientämään ystäväimme luo
ja siellä heille julistamme:
Vieläkin avun Herra suo!
Me luulimme, on kuollut hän,
vaan näimme hänen elävän.

6.
Ah riennä, Jeesus, avuksemme,
rakkaus muuten kylmenee.
Tee halulliseks sydämemme,
niin uskon voima selkenee
loistamaan rakkaudessa,
uudessa palavuudessa.

7.
Kun olet, Jeesus, seurassamme,
armosi anna johdattaa,
niin että täällä toisiamme,
kuin tahdot, voimme rakastaa.
Ah Jeesus, ole turvamme.
Sinua aina kiitämme.

Lisää suosikkeihin

Kuuntele virsi

Abraham Achrenius 1769. Uud. Wilhelmi Malmivaara 1893. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Toisinto Ylistarosta.
Sama sävelmä: 409
Luokitus: Pääsiäinen

Virren tarina

103 Ah saavu, Jeesus, keskellemme

Tul, ole Jesu meidän kanssam (Jo tulkat sielut kallihimmat)

Varhaisemman herännäisyyden johtomiehen, Nousiaisten kirkkoherran Abraham Achreniuksen (1706-1769) virsijulkaisuista tärkein, Sionin Juhla-Wirret (1769), sisältää virsiä kirkkovuoden juhlapyhiä varten. Niistä yhden pääsiäisvirren ydinosa on Wilhelmi Malmivaaran uudistamana myös virsikirjassa: Ah saavu, Jeesus, keskellemme.

Achreniuksen pääsiäisvirren lähtökohtana on ylösnousseen Jeesuksen ilmestyminen kahdelle opetuslapselle Emmauksen tiellä. Heidän laillaan siinä pyydetään: "Jää, Herra Jeesus, luoksemme." "Päivä on kääntymässä iltaan", sanoivat opetuslapset; Achreniuksen julistusta leimasi lopunajallinen korostus: "On lähellä jo ajan ilta."

Abraham Achreniuksen virsistä "henkii syvä hartaus, kilvoituksessa karaistu kristillinen elämännäkemys ja palava iäisyyskaipuu" (Jaakko Haavio). Kilvoittelevan kristityn kokemus on, että Herra ei vain kirkasta kasvojaan, vaan ne taas salaakin (säk. 4). Näin hän kasvattaa seuraajiaan.

Ah saavu, Jeesus, keskellemme avartuu lähimmäisrakkauden virreksi (säk.6-7). Jeesuksen tuntemisen ilo saa meidät "rientämään ystäväimme luo" kertomaan heillekin, että Jeesus elää. Kun hän on seurassamme, kykenemme myös rakastamaan toisiamme.

Sävelmä on eteläpohjalainen, Ylistarosta muistiin merkitty toisinto koraalista 233 (”Oi Isä, Poika, Henki Herran”).

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.