1.
Vakaana Herran teitä
vaella ainiaan
ja kaikki huolet heitä
Jumalan hallintaan.
Jos Herra siunausta
ei anna töillesi,
on turhaa ponnistusta
parhaatkin rientosi.
2.
Siis pyydä täällä täyttää
Jumalan tahtoa,
uskollisesti käyttää
armonsa lahjoja.
Kun vanhurskautta Herran
käyt tavoittelemaan,
muu hyvä kaikki kerran
sinulle siunataan.
3.
Uskossa Herran tiellä
syntiä vastusta.
Ei Vapahtaja kiellä
apua, voittoa.
Tee, mistä käskyn antaa
Jumala sanassaan!
Hän armossansa kantaa
sinua voimallaan.
4.
Vaipukoot suuret vuoret,
kukkulat horjukoot
ja meret, taivaan ääret
kuohukoot, leimutkoot,
ei Herra jätä lastaan
vaaroihin hukkumaan.
Hän suoja vaaraa vastaan
on rauhanliitossaan.
5.
Hän antaa aamun koittaa,
yön synkän hälvetä,
valonsa armaan voittaa,
auringon yletä.
Hän, Isä valkeuden,
kointähden esiin tuo,
osoittaa laupeuden,
taas uuden päivän suo.
6.
Herraasi yksin luota
keskellä pelkosi.
Ei mikään turmaa tuota,
kun hän on kanssasi.
On Isä armollinen
kaikille lapsilleen,
sanassaan uskollinen
on uskovaisilleen.
Lisää suosikkeihin
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistö
Sirkku Rintamäki ja Mikko Helenius (laulu), Teija Tuukkanen (piano)
Sävelmä
Säestys
Johan Olof Wallin 1816. Suom. Elias Lönnrot 1865. Virsikirjaan 1886. Uud. komitea 1984. | Sävelmä: Ranskassa 1539.
Ruotsalainen runoilijapappi Johan Olof Wallin (1779-1839) loi vaikuttavan kirkollisen uran. Kuollessaan hän oli Ruotsin arkkipiispa. Hänen monipuolisen elämäntyönsä kestävin osa on Ruotsin vuoden 1819 virsikirja. Se oli siinä määrin hänen työnsä tulosta, että sitä sanotaan Wallinin virsikirjaksi.
Wallinin virren Vakaana Herran teitä alku tuo mieleen psalmin 37 sanat: "Anna tiesi Herran haltuun, turvaa häneen. Hän pitää sinusta huolen!" Varsinainen psalmivirsi se ei kuitenkaan ole, mutta Raamatun sanaan se perustuu kauttaaltaan.
Löydämme virrestä Jeesuksen vuorisaarnan vakavan kehotuksen: "Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin" (Matt. 6:33). Neljäs säkeistö toistaa lupauksen, jonka israelilaiset saivat ollessaan pakkosiirtolaisuudessa: "Vaikka vuoret järkkyisivät ja kukkulat horjuisivat, minun rakkauteni sinuun ei järky eikä minun rauhanliittoni horju, sanoo Herra, sinun armahtajasi" (Jes. 54:10).
Viidennen säkeistön kuvakieli viittaa Raamatun sanaan ja sen vaikutukseen, sillä sen taustana on Pietarin kirjeen kehotus kiinnittää katse "siihen kuin pimeässä loistavaan lamppuun, kunnes päivä sarastaa ja kointähti syttyy teidän sydämessänne" (2. Piet. 1:19).
Virsi alkaa toteamalla, että ilman Herran siunausta työmme on ”turhaa ponnistusta”, ja lopuksi se johdattaa rukoilemaan: ”Herra kirkastakoon meille kasvonsa ja olkoon meille armollinen.”
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.