Virren tarina
38 Oi kuule, Herra, huutomme
Ack, hör oss, våra fäders Gud (Vi ber dig, våra fäders Gud)
Tämän uudenvuodenvirren kirjoittaja Herman Råbergh (1838-1920) oli merkittävä suomalainen teologi ja kirkonmies. Kirkkohistorian professorina hän loi perustan suomalaiselle kirkkohistorian tutkimukselle, mutta vaikutti myös koko teologisen opetus- ja tutkimustoiminnan uudistamiseen. Vuodesta 1892 hän oli Porvoon hiippakunnan piispa.
Kun Suomen Lähetysseura pani 1890-luvun lopulla vireille uuden hengellisen laulukirjan aikaansaamisen, piispa Råbergh oli hankkeessa aktiivisesti mukana. Laulukirja, jonka ensimmäinen osa ilmestyi 1900-05, sai nimen Hengellisiä lauluja ja virsiä. Esipuheen siihen kirjoitti Herman Råbergh.
Råbergh osallistui laulukirjan tekemiseen myös runoilijana. Hänen sepittämiään lauluja tuli kirjan ensimmäiseen osaan yksitoista. Niistä tunnetuin on "Pyhäaamun rauha", jonka P. J. Hannikainen on sekä säveltänyt että suomentanut, ja niihin kuuluu myös uudenvuodenvirsi Oi kuule, Herra, huutomme. Sen suomensi silloinen nuori maisteri Martti Ruuth (1870-1962), jonka osuus laulukirjan toimittamisessa oli keskeinen. Hän suomensi suuren määrän lauluja; virsikirjassa Ruuthin suomennoksia on kahdeksan. Kiintoisa yhtymäkohta Råberghiin nähden on, että Ruuthistakin tuli kirkkohistorian professori 1918 ja hän hoiti sitä virkaa kaksi vuosikymmentä – samoin kuin Råbergh aikoinaan.
Virressä Oi kuule, Herra, huutomme kuuluu siten kahden historiantutkijan ääni, minkä voi katsoa antavan lisää painavuutta virren sanottavalle. Meidän osamme on väistyä maan varjojen lailla, mutta Herran armo pysyy "kautta kaikkein vaiheitten". Hän on hoitanut kansaamme, myös rakkaasti kurittaen, hänen nimeensä luottaen saamme käydä uuteen vuoteen: "Et hylkää meitä, Jumala."
Virren sävelmän luoja Frans Petter Krank (1844-1910) vihittiin papiksi 1867. Hän toimi kappalaisena Kuopiossa ja vuodesta 1882 Kivijärven kirkkoherrana. Krank kuului alkuaan lähinnä beckiläiseen raamatulliseen suuntaan, mutta liittyi 1888 lestadiolaisiin. Hän kirjoitti ahkerasti hengellisiin lehtiin ja sävelsi useita hengellisiä lauluja ja virsiä.
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.