Virren tarina
379 Herralle tiesi anna
Befiehl du deine Wege
Akrostikon selitetään yleensä runoksi, jonka säkeiden tai säkeistöjen ensimmäiset kirjaimet muodostavat sanan. Tällainen taiturointi oli suosittua 1600- ja 1700-luvulla. Tavallista oli, että näin piilotettiin runoon sen henkilön nimi, jolle runo oli omistettu, tai sitten kirjoittajan oma nimi.
Eräs akrostikonin laji on runo, jonka säkeistöjen ensimmäisistä sanoista muodostuu lause. Saksalaisella kielialueella tunnetuin tällainen runo on epäilemättä Paul Gerhardtin (1607-1676) virsi Herralle tiesi anna. Sen alkukielisestä, 12-säkeistöisestä tekstistä voi tällä tavoin lukea lauseen: "Befiehl dem Herrn deine Wege und hoffe auf ihn, er wird's wohl machen." Se on psalminjae, joka kuuluu suomeksi näin: "Anna tiesi Herran haltuun, turvaa häneen. Hän pitää sinusta huolen" (Ps. 37:5).
Virressään Gerhardt tutkistelee ja syventää psalmitekstiä. Eipä ihme, että tästä lohdutusvirrestä on Saksassa tullut peräti rakastettu; sen kanssa suosiosta kilpailee lähinnä Lutherin "Jumala ompi linnamme". Toisille kielille käännettäessä on jouduttu luopumaan akrostikonista, ja silloin virttä on myös voitu lyhentää. Niinpä sen ensimmäinen suomennos evankelisen liikkeen Siionin Kanteleesssa 1892 käsitti viisi säkeistöä.
Uutena suomennoksena Herralle tiesi anna tuli vuoden 1938 virsikirjaan ja siitä edelleen nykyiseen. Näin me tunnemme tämän Gerhardtin mestarillisen luomuksen nelisäkeistöisenä tiivistelmänä.
Liittymiä samaan psalminjakeeseen löytyy virsikirjasta muitakin. Helposti mieleen tulevia esimerkkejä ovat virret 389 "Jumalan haltuun anna" (Oilenius) ja 393 "Vakaana Herran teitä vaella ainiaan" (Wallin). Kun elämä ei ole huoletonta ja murheetonta, tarvitsemmekin muistutusta tästä: "Herraasi luota aina, / hän johtaa parhaiten / niin menestyksen päivät / kuin päivät murheitten" (379:2).
Virren saksalainen sävelmä ei ole sama, jolla tätä virttä Saksassa lauletaan.
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.