Virsi 331; Ylistän Herran nimeä
331

Ylistän Herran nimeä

Piilota nuottikuva

Virren nuottikuva

1.
Ylistän Herran nimeä
kaikesta sielustani,
kaikille kerron ihmeitä
korkean kuninkaani.
Suo, Herra, siihen taitoa
ja anna armos apua
nimesi suuren tähden.

2.
Maa, meri, taivas ilmoittaa
valtaasi määrätöntä,
näin luomakunta julistaa
Luojaansa ääretöntä.
Kättesi töistä riemuitaan.
Kun niitä taiten tutkitaan,
niin kunniasi nähdään.

3.
Näin Luojan laupeudesta
myös ihminen saa kiittää,
polvesta polveen valtava
Herramme armo riittää.
Jumalan valtakunta on
ikuinen, raukeamaton,
se ilon, rauhan antaa.

4.
Armolla peität riisutun
ja pyhyydellä täytät,
rohkaiset maahanpainetun,
taas uuden toivon näytät.
Kauniisti korjaat kaatuneet,
uudistat voimat uupuneet,
ken voisi kyllin kiittää.

5.
Ajallaan kaikki ravitset,
luoduista huolta kannat
ja läheiset ja kaukaiset
toistensa hoivaan annat.
Kätesi avaat armiaan
ja luotujasi päällä maan
siunata, Herra, tahdot.

6.
Siis nimeäsi riemuiten
tunnustan, Jumalani,
myös lapsilleni puhelen
suurista teoistasi,
niin että lapset armoas,
lastemme lapset totuuttas
voisivat aina kiittää.

Lisää suosikkeihin
Jakob Arrhenius 1694. Suom. virsikirjaan 1701. Uud. komitea 1984. | Sävelmä: Keskiajalta / Saksassa 1529.
Sama sävelmä: 137 | 230 | 238
Luokitus: Kiitos ja ylistys

Virren tarina

331 Ylistän Herran nimeä

Ditt namn, o Gud! jag lova vill

Vanhan testamentin psalmeihin pohjautuvia virsiä oli edellisessä, vuoden 1938 virsikirjassa peräti 60, nykyisessä niiden määrä on 40. Eniten eli kymmenen niitä on ruotsalaisen runoilijapiispan Haqvin Spegelin kynästä. Hyvänä kakkosena on hänen aikalaisensa ja maanmiehensä, historian professori Jakob Arrhenius (1642-1725). Virsikirjamme viidestä Arrheniuksen virrestä näet neljä on psalmivirsiä.

Arrheniuksen psalmivirsistä kaksi on kiitosvirsiä: Ylistän Herran nimeä (331) ja Kiitä Herraa, sieluni (333). Ne pohjautuvat psalmeihin 145 ja 146. Niiden sisällön voisi tiivistää tähän psalminjakeeseen: "Koko elinaikani minä ylistän Herraa, Jumalalleni minä laulan ja soitan niin kauan kuin elän" (Ps. 146:2).

Vaikka näiden kahden virren sisältö on varsin samankaltainen, ne ovat ilmeeltään hyvinkin erilaiset. Virressä Ylistän Herran nimeä säkeistöt ovat pitempiä, ja vakaa saksalainen sävelmä synnyttää juhlavan vaikutelman. Siinä "taiten tutkitaan" Luojan töitä ja hänen valtaansa. Sen sijaan lyhytsäkeistöisessä Kiitä Herraa, sieluni on ripeyttä ja iskevyyttä, jota vielä iloinen böömiläinen sävelmä tehostaa. Virsi päättyykin riemulliseen halleluja-huutoon!

Psalmiin 145 sisältyy perinteinen ruokarukous: "Kaikki katsovat odottaen sinuun, ja sinä annat heille ruoan ajallaan. Sinä avaat kätesi ja hyvyydessäsi ravitset kaiken mikä elää." Tähän pohjautuvat virsikirjamme ateriavirret 473 ja 474. Myös Arrheniuksen virsi tarjoaa samaan tarkoitukseen hyvän vaihtoehdon: "Ajallaan kaikki ravitset, / luoduista huolta kannat / ja läheiset ja kaukaiset / toistensa hoivaan annat. / Kätesi avaat armiaan / ja luotujasi päällä maan / siunata tahdot, Herra" (331:5). – Toinen toisensa hoivaamisen diakoninen ulottuvuus ei ole peräisin psalmista eikä Arrheniukseltakaan, vaan se on nykyistä virsikirjaamme valmistelleen komitean tärkeä lisäys.

Tauno Väinölä


Sävelmästä lisää virren 137 tarinan yhteydessä.

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.