Virsi 278; Oi armon lähde ainoa
278

Oi armon lähde ainoa

Piilota nuottikuva

Virren nuottikuva

1.
Oi armon lähde ainoa,
aarteeni, auttajani,
armahda, Jeesus, minua
raskaassa tuskassani.
Syntini suuret vaivaavat,
ne tuntoani painavat.
Armahda kurjuuttani!

2.
Nyt kaikki suuret syntini
anteeksi, Jeesus, anna.
Ristillä maksoit velkani,
suo turva siihen panna.
Lohdutus haavoissasi suo
ja uusi toivo, mieli luo,
armolla nosta, kanna.

3.
Oi Herra, ovat syntini
raskaammat meren santaa,
ja velkani on suurempi
kuin minkä jaksan kantaa.
Sen alla maahan vaipuisin,
jos lohdutusta vaivoihin
en sanastasi saisi.

4.
Sanasi, Herra suloinen,
minulle turvan tuottaa.
Tuot valkeuteen jokaisen,
ken armoosi vain luottaa.
Ken surren katuu syntejään,
ei pelastusta hädässään
sinulta toivo suotta.

5.
Minua kurjaa, Herrani,
nyt armahda ja auta,
kun synti kalvaa mieltäni
ja leikkaa niin kuin rauta.
Puhdistit kerran Daavidin,
puhdista, pese minutkin,
suo rauha veres kautta.

6.
Polvistun, Herra, eteesi
mielellä haikealla.
Rukoilen sydämestäni
armoa tuskan alla.
Syntini peitä syyttävät
ja teot väärät, ilkeät
armolla avaralla.

7.
Pois ota kuorma vaikea
nimesi pyhän tähden.
Sieluuni rauha lahjoita
sen kaikki tuskat nähden.
Niin voimastasi iloitsen
ja tielle kuuliaisuuden
taas mielin uusin lähden.

8.
Hengellä armon vahvista
kantamaan ristiäni
ja haavoissasi puhdista,
uudista elämäni.
Suo voimaa kuolemastasi,
suo, että turvaan armoosi
myös täältä lähteissäni.

Lisää suosikkeihin
Bartholomäus Ringwaldt 1588. Ruots. 1648. Suom. virsikirjaan 1685. Uud. komitea 1937, Niilo Rauhala 1984. | Sävelmä: Saksassa 1562.
Sama sävelmä: 284 | 364
Luokitus: Katumus ja rippi

Virren tarina

278 Oi armon lähde ainoa

Herr Jesu Christ, du höchstes Gut

Saksalainen Bartholomäus Ringwaldt (1530-1599) sai eläessään mainetta virsirunoilijana. Se maine kantautui Suomeen saakka: Hemminki Maskulainen suomensi virsikirjaansa 1605 peräti kahdeksan hänen virttään, ja myöhemmin niitä suomennettiin vielä kolme. Enimmät niistä karsiutuivat virsikirjan uudistuksessa 1886; nyt niitä on jäljellä enää kaksi.

Ringwaldt oli maalaispappi, joka halusi kirjojensa välityksellä ulottaa sanomansa mahdollisimman laajalle. Hän oli peloton parannussaarnaaja. Laajassa opetusrunossa Die lauter Wahrheit ('Puhdas totuus') hän kohdisti sanansa itse kullekin säädylle. Se sai runsaasti lukijoita – ja moni heistä loukkaantui. Vielä paljon suurempi menestys oli runoelmalla "Uskollisen Eckartin kristillinen varoitus". Se kertoo Danten Jumalaisen näytelmän tavoin, mitä hurskas mies näki vaelluksellaan läpi helvetin ja taivaan.

Ilmestyskirjaa tutkiessaan Ringwaldt tuli siihen käsitykseen, että Kristuksen toinen tuleminen oli jo lähellä (ja tapahtuisi 1584). Nämä ajatukset saivat hänen kirjoittamaan virren Herran päivä läsnä on (155), joka pohjautuu saksalaiseen mukailuun keskiaikaisesta sekvenssistä Dies irae (sen käännös puolestaan on virsi 158 "Vihan päivä kauhistava").

Uskollisena papin kutsumukselleen Ringwaldt siis vaati aikalaisiaan parannukseen ja halusi johdattaa heitä Kristuksen luokse. Hänen katumusvirtensä Oi armon lähde ainoa voidaan sekin lukea kuvauksena parannuksen teosta. Se alkaa synnintunnosta ja keskittyy syntien anteeksi pyytämiseen. Syntivelka "on suurempi kuin minkä jaksan kantaa". Väkevästi virsi kuvaa katuvan tuntemuksia­: "synti kalvaa mieltäni ja leikkaa niin kuin rauta". Mutta Herran sanaan voi turvata: "Ken surren katuu syntejään, / ei pelastusta hädässään / sinulta toivo suotta." Tällä tiellä elämä voi uudistua, kun Herra armon Hengellä vahvistaa rukoilijaa.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.