Virsi 266; Oi Jeesus Kristus, Herramme
266

Oi Jeesus Kristus, Herramme

Piilota nuottikuva

Virren nuottikuva

1.
Oi Jeesus Kristus, Herramme,
Jumalan Poika, turvamme,
taivaasta astuit päälle maan
vaivasta meitä auttamaan.

2.
Nöyrästi, Herra, kiitämme
suullamme, sydämellämme,
kun tulit meidät perimään
iäiseen taivaan elämään.

3.
Nyt, uskollinen auttaja,
armossa meitä johdata
ja ohjaa askeleitamme
lyhyen elinaikamme.

4.
Sinulle auta elämään,
uskossa täältä lähtemään,
niin saamme kiittää ajassa
ja iäisesti taivaassa.

Lisää suosikkeihin
David Behme viim. 1657. Suom. Elias Lönnrot 1874. Virsikirjaan 1886. | Sävelmä: Loys Bourgeois 1551.
Sama sävelmä: 229 | 472b | 597
Luokitus: Jumalan armo Kristuksessa

Virren tarina

266 Oi Jeesus Kristus, Herramme

Herr Jesu Christe, Gottes Sohn

Suosittu perinteikäs adventtivirsi Oi Jeesus Kristus, Herramme, silloisen virsikirjan nro 4, aloitti poistettavaksi ehdotettujen virsien listan virsikirjakomitean välimietinnössä 1976. Palautteen antajien silmä osui tietysti ensimmäiseksi siihen, ja enemmistön kanta oli selvä: sitä ei ainakaan saa poistaa. Ei sitä sitten poistettukaan. Mutta komitean mielestä sen ei tarvinnut kuulua adventtivirsiin. Se siirrettiin osastoon Jumalan armo Kristuksessa, numeroksi 266.

Virren kirjoittanut saksalainen pappismies David Behme (1605-1657) toimi hovisaarnaajana ja kirkollisissa johtotehtävissä kotikaupungissaan Sleesian Bernstadtissa. (Nykyään kaupunki kuuluu Puolaan ja on nimeltään Bierutów.)

Joskin Oi Jeesus Kristus, Herramme on menettänyt asemansa adventtivirtenä, niin moni aistinee sen sävelmässä tämän tekstin yhteydessä yhä joulun esimakua. – Jotenkin toisen sävyn koraali saa, kun sillä veisataan ehtoollisvirttä ”Saa ehtoollinen Jeesuksen” (229) tai ateriavirttä ”Nyt silmäin alla Jeesuksen” (472). Mutta aina sävelmä ottaa mukaansa kuin vain harva toinen.

Kun sävelmän tekijäksi merkitty ranskalainen musiikkimies Loys Bourgeois (n. 1510-1561) kutsuttiin Geneven Pietarinkirkon kanttoriksi, hänestä tuli myös uskonpuhdistaja Jean Calvinin työtoveri. Hugenottipsalttarin eli Ranskan reformoitujen silloisen virsikirjan sävelmistä merkittävä osa oli Bourgeois'n käsialaa, hänen muodostelemiaan tai säveltämiään. Kolmea virsikirjamme koraalia pidetään hänen säveltäminään hugenottipsalttarin vuoden 1551 laitokseen. Nyt käsillä oleva koraali liittyy siinä psalmiin 134.

Hugenottipsalttarin saksansi 1573 Ambrosius Lobwasser, ja sitä tietä moni sen virsistä ja etenkin sävelmistä tuli tutuksi muuallakin. Meidän virsikirjassamme on, kaikkiaan 29 eri virteen liittyen, kymmenen tällaista 1500-luvun ranskalaista sävelmää.

Tauno Väinölä