Virsi 256; Kristus, Jumalan Poika
256

Kristus, Jumalan Poika

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Kristus, Jumalan Poika,
turvamme toivottu,
Isästä meille koittaa,
niin kertoo Raamattu.
Hän, kirkas aamutähti,
valoksi meille lähti
maanpiiriin pimeään.

2.
Hän syntyi ihmiseksi
neitseestä puhtaasta,
maailman autuudeksi
hän saapui taivaasta.
Hän kuolon vallan voitti,
elämä uusi koitti
ja taivas aukeni.

3.
Tuo, Kristus, voimaksemme
nyt rakkautesi,
niin että sydämemme
vain sinuun juurtuisi.
Suo altis mieli meille
ja Isän tahdon teille
tahtomme taivuta.

4.
On sinun kaikki valta,
sait Isältäsi sen,
siis turmeluksen alta
pelasta ihminen.
Ei muu voi meitä auttaa,
vain kuolemasi kautta
me saamme elämän.

5.
Sait meidät Isältäsi,
et meitä kadota.
Oi Kristus, kädelläsi
taivaaseen taluta!
Suo meidän sinne tulla,
luonasi aina olla
pyhien seurassa.

Lisää suosikkeihin

Kuuntele virsi

Elisabeth Cruciger 1524. Ruots. Olavus Petri 1536. Suom. Jaakko Finno virsikirjaan 1583. Uud. Elias Lönnrot 1867, Anna-Maija Raittila 1984. | Sävelmä: Keskiajalta / Saksassa 1524.
Sama sävelmä: 124
Luokitus: Jumalan armo Kristuksessa

Virren tarina

256 Kristus, Jumalan Poika

Herr Christ, der einig Gotts Sohn

Kristus, Jumalan Poika on vanhin evankelinen Jeesus-virsi. Se on myös ensimmäinen naisen kirjoittama luterilainen virsi, syntynyt samoihin aikoihin kuin Martti Lutherin virsiesikoiset. Virren tekijä oli Elisabeth Cruciger (o.s. von Meseritz, k. 1535), jonka elämänvaiheet olivat samankaltaiset kuin Lutherin puolison Katharina von Boran. Kumpikin oli aatelista syntyperää, ja kumpikin oli ollut nunna. Näistä kahdesta naisesta tuli myös läheiset ystävykset. Elisabeth von.Meseritz solmi näet avioliiton Lutherin oppilaan ja työtoverin Caspar Crucigerin (Kreuziger) kanssa, josta sitten tuli Wittenbergin yliopiston professori.

Kerrotaan, että nuori Elisabeth näki kerran unta, jossa hän saarnasi Wittenbergin kirkossa. Hänen miehensä liitti unen puolisonsa lauluihin ja arveli sen merkitsevän, että joitakin niistä vielä tullaan laulamaan jumalanpalveluksissa. Tämän tarinan mukaan Elisabeth Cruciger olisi sepittänyt useitakin lauluja, mutta vain tämä yksi tunnetaan.

Alkusäkeistöjensä vuoksi Kristus, Jumalan Poika on hyvinkin jouluinen virsi, kun se kertoo, mitä Kristus meille merkitsee. Kirkkovuoteen sovitettuna kaari ulottuu adventista pääsiäiseen: hän koittaa meille Isästä; hän syntyi ihmiseksi; hän voitti kuoleman vallan.

Ensi kertaa evankelisen kirkon virressä Kristuksen kirkkautta verrataan tässä aamutähteen: "Hän, kirkas aamutähti, / valoksi meille lähti / maanpiiriin pimeään." Kirkas aamutähti puolestaan kuuluu loppiaisvirsien kuvakieleen. Saksan evankelisen kirkon virsikirjassa Kristus, Jumalan Poika aloittaakin yhä loppiaisvirsien osaston. Meillä tämä virsi on jo kauan ollut osastossa "Jumalan armo Kristuksessa". Keskeistä virressä on harras rukous.

Tauno Väinölä


Sävelmästä lisää virren 124 tarinan yhteydessä.

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.