Virsi 254; Sun työhös, Jeesus, kutsun sain
254

Sun työhös, Jeesus, kutsun sain

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Sun työhös, Jeesus, kutsun sain,
suo, että sen mä muistan vain,
suo voimaa työhös mulle.
Suo kunniaas mun etsiä,
maailma turha hyljätä
ja elää yksin sulle.

2.
Sun, Herra, pyhä tahtosi
tee aina mulle rakkaaksi,
mua heikkoa sä kanna.
Mua totuudessas varjele,
sun seurakuntaas suojele
ja viimein ilos anna.

Lisää suosikkeihin
Heikki Saari 1937. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Suomalainen toisinto.
Sama sävelmä: 198
Luokitus: Kirkon virka, vihkimys- ja siunaustoimitukset

Virren tarina

254 Sun työhös, Jeesus, kutsun sain

Suomesta matkasi vuonna 1903 lähetystyöhön Ambomaalle, nykyisen Namibian pohjoisosaan, 24-vuotias Heikki Saari (1879 – 1958). Tuolla matkalla syntyi virsi Sun työhös, Jeesus, kutsun sain. Lisäksi hän on suomentanut ndongan kielestä virren 405. Ambomaalla Saari toimi Martti Rautasen jalanjäljissä yli kolme vuosikymmentä. Suomen Lähetysseuran julkaisemassa laulukokoelmassa Hengellisiä lauluja ja virsiä Saaren kirjoittamia lauluja oli kaksi.

Suomeksi julkaistujen virsien vaatimaton määrä ei kerro Heikki Saaren suuresta panoksesta virsirunouden alalla. Hän toimi Afrikassa mm. virsikirjakomitean pitkäaikaisena sihteerinä ja ehti kääntää liki 200 virttä ndongan kielelle. Osa käännetyistä virsistä oli Suomen virsikirjasta, osa Saarelle läheisistä Siionin virsistä. Tauno Väinölä muistuttaa, että Saaren ansiosta ”ambokirkon virsikirja sai selvästi luterilaisen sävynsä.”

Heikki Saaren virren rukousaiheet avautuvat lähetystyöhön matkaavan nuoren miehen tunnoista. Hän tuntee saaneensa kutsun työhön ja pyytää siihen voimaa. ”Turhan maailman hylkääminen” ei ole vain kuvakieltä, vaan matkalainen on luopumassa entisestä elämästään ja menossa uuteen, outoon maailmaan ja kulttuuriin. Vuoden 1938 virsikirjassa Saaren virsi oli osastossa Sananpalvelijan kutsumus.

Vuoden 1986 virsikirjaa laatineen komitean ehdotuksessa Saaren virttä esitettiin poistettavaksi, mutta kirkolliskokous palautti sen ja se sai paikkansa osastossa Kirkon virka, vihkimys- ja siunaustoimitukset.

Virren sävelmänä on suomalainen toisinto.

Markku Kilpiö