1.
Armahda, Herra Jumala,
me surren valitamme.
Pois moni luopuu sinusta
ja uhkaa uskoamme.
Sanasi ylenkatsotaan
ja totuus maahan poljetaan,
on valhe vallan saanut.
2.
Nyt ihmisoppi erheineen
hallitsee maailmassa,
ei ota sanaa ohjeekseen,
on vääryys kasvamassa.
Yö lieneekö jo edessä
ja vaivan aika käsissä,
tuo ennen ennustettu?
3.
Me ihmisraukat sokeina
kuljemme harhateillä
kuin lampaat vailla paimenta,
ei kaitsijata meillä.
Jos tiesi, Herra, hylkäämme,
niin valheen valtaan vaivumme
ja käymme kadotukseen.
4.
Vaan mittaamaton armosi
on, Herra, vielä meille.
Tuot eksyneitä laumaasi
ja avun langenneille.
Näin sanallasi kirkkaalla
pois päästät sielut kahleista,
lyöt rikki julmat juonet.
5.
Ja niin kuin hehkuu hopea
liekissä loistavana,
niin koetuksen ahjossa
myös kestää pyhä sana.
Se taisteluissa vahvistuu,
sen valo yhä kirkastuu.
Näin kunnian saat, Herra.
6.
Vahvista seurakuntaasi
ja kunniaasi puolla.
Jos emme turvaa sanaasi,
niin meidän täytyy kuolla.
Siis kansaasi nyt varjele
ja kirkkoasi suojele.
Vie meidät riemuun kerran.
Voidaan laulaa myös sävelmällä 278.
Lisää suosikkeihin
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistö
CC Freian laulajia, Teija Tuukkanen (piano)
Sävelmä
Säestys
Martti Luther 1524. Ruots. Olavus Petri 1530. Suom. ja säk. 6 Jaakko Finno virsikirjaan 1583, uud. Elias Lönnrot 1870, säk. 4–6 uud. Niilo Rauhala 1984. | Sävelmä: Saksassa 1524.
Ach Gott, vom Himmel sieh darein kuuluu niihin Lutherin virsiin, jotka Olavus Petri halusi mukaan vuonna 1530 julkaisemaansa, vasta 10 virttä sisältäneeseen ruotsalaiseen virsikirjaan Swenske songer. Jumalan puhtaan sanan ylenkatsomisen lisäksi Olavuksen lisäämissä osuuksissa valitettiin jumalanpalveluksen vääristymistä. Tämä painotus säilyi myös suomalaisissa virsikirjoissa 1583–1886. Jacobus Finnon käännös alkoi vuoden 1701 virsikirjassa: ”O Herra Jumala taivaast’! / Me kyllä valittaa mahdam’” /VVK 30). Valituksen aiheisiin kuului mm., että "se oikia Jumalan palvelus on nauroks’ ja pilkaks’ käätty". Myöhemmissä suomennoksissa on palattu lähemmäs Lutherin tekstiä.
Valittavan sävyinen on myös virren fryyginen sävelmä. Siinä on kuitenkin mukana uskonpuhdistusajan jykevyys, toisin kuin sille vuoden 1938 virsikirjassa osoitetussa virren 278 sävelmässä. Kyseinen sävelmä on vielä mukana b-vaihtoehtona.
Tuskin monikaan lienee pannut merkille Lutherin käyttämän sävelmän esiintymistä W. A. Mozartin suositussa Taikahuilu-oopperassa, johon säveltäjä on sijoittanut monia salamielisyyksiä. Kun päähenkilöt johdatetaan koettelemuksiin kahden haarniskamiehen ohi, nämä laulavat tällä sävelmällä tekstiä, joka muistuttaa virren viidettä säkeistöä. Niilo Rauhalan Lutherin ajatuksiin palauttamasta säkeistöstä puuttuu alkuperäinen maininta seitsenkertaisesta koetuksesta:
”Ja niin kuin hehkuu hopea liekissä loistavana,
niin koetusten ahjossa myös kestää pyhä sana.
Se taisteluissa vahvistuu, sen valo yhä kirkastuu.
Näin kunnian saat, Herra.”
Erkki Tuppurainen
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.