Virsi 143; Oi päivä suuri, autuas
143

Oi päivä suuri, autuas

Piilota nuottikuva

Virren nuottikuva

1.
Oi päivä suuri, autuas,
kun taivas aukeaa
ja Jeesus Kristus, kuningas,
kansansa kokoaa,
kansansa kokoaa.

2.
On joukko valkovaatteinen
edessä Karitsan.
Se pääsi maasta vaivojen,
sai riemun ihanan,
sai riemun ihanan.

3.
Näin ovat yhteen saapuneet
Kristuksen ystävät,
hajallaan maassa asuneet
yhdessä kiittävät,
yhdessä kiittävät.

4.
He ylistävät Kristustaan
perillä riemuiten.
Soi kiitosvirsi uuden maan
kuin virta pauhaten,
kuin virta pauhaten.

5.
Myös meitä, Herra laupias,
luoksesi johdata.
Suo nähdä päivä autuas
pyhien seurassa,
pyhien seurassa.

Lisää suosikkeihin
Wilhelm Andreas Wexels 1846. Suom. Simo Korpela 1903. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Nikolaus Herman 1554.
Sama sävelmä: 568
Luokitus: Pyhäinpäivä

Virren tarina

143 Oi päivä suuri, autuas

Å, tenk når engang samles skal

Taivasvirsi Oi päivä suuri, autuas tuo helposti mieleen virren 630 "Oi, joukko valkopukuinen", jota usein luullaan norjalaiseksi, vaikka sen onkin kirjoittanut tanskalainen H. A. Brorson. Oi päivä suuri, autuas sen sijaan on norjalainen. Sen kirjoittaja W. A. Wexels (1797-1866) toimi Oslon nykyisen tuomiokirkon (Vår Frelsers kirke) pappina.

Wexelsin virressä "Å, tenk når engang samles skal" on neljä säkeistöä, ja sen suomensi aikoinaan Simo Korpela Hengellisiin lauluihin ja virsiin ("Oi päivä suuri, riemuinen"). Virsikirjan versiossa on viisi säkeistöä. Sitä ei voi sanoa Wexelsin virren käännökseksi, mutta sen mukailuksi kyllä. Vuoden 1938 virsikirjassa sen alkuperä merkittiinkin näin: "Wilhelm Andreas Wexelsin mukaan". Virsiavain (1971) ilmoitti virren suomentajaksi Kustavi Lounasheimon, mutta Simo Korpelan suomentamana virsi tuli laulukirjaan Hengellisiä lauluja ja virsiä 1903.

Wexels oli käytännöllisen teologian opetuksen uranuurtaja maassaan ja aikansa norjalaisista saarnamiehistä etevin. Iankaikkisen elämän toivo, josta tämäkin virsi kertoo, eli hänessä voimakkaana varsinkin puolison varhaisen kuoleman jälkeen. Wexelsin julkaisema virsikirjaehdotus ei tullut käyttöön, vaan uuden virsikirjan Norjan kirkolle toimitti M. B. Landstad (ks. virsi 423).

Meilläkin tätä virttä lauletaan samalla saksalaisen virsirunoilijan ja -säveltäjän Nikolaus Hermanin riemullisella sävelmällä kuin Norjassa. Se on vuodelta 1554.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.