EdellinenKristus nousi kuolleista,
kuolemallaan kuoleman voitti
ja haudoissa oleville elämän antoi.
Virsi lauletaan yleensä kolme kertaa.
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistöKallion kantaattikuoron kvintetti, Teija Tuukkanen (piano)
SävelmäSäestys
Ortodoksinen tropari. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Ortodoksinen tropari.
Katso virsi 850 ruotsinkielisessä virsikirjassa
Virren tarina
90 Kristus nousi kuolleista
Hristos anesti
Ortodoksisen pääsiäisyön liturgian televisioinnin vakiintumisen myötä ortodoksinen pääsiäistropari Kristus nousi kuolleista oli tullut tutuksi myös ortodoksisen kirkon ulkopuolella. Tämä tuttuus selittää sen, että tropari otettiin 1986 myös luterilaisen kirkon virsikirjaan – sen lyhimpänä tekstinä. Ohjeeksi merkittiin: ”Virsi lauletaan yleensä kolme kertaa.”
Bysanttilainen kirkkolaulu sai 400–600-luvuilla uusia muotoja. Syntyivät uudet hymnimuodot: kontakki-, tropari- ja kanoniveisut, jotka yhä ovat ortodoksisen jumalanpalveluksen tärkeitä osia. Tropari on lyhyt veisu, jossa ylistetään Jumalan tai hänen pyhiensä tekoja. Troparilla voidaan tarkoittaa kaikkiakin jumalanpalveluslauluja, vaikka niillä on omat nimityksensä. Suppeassa merkityksessä tropari on jumalanpalveluslaulu, jossa lyhyesti tuodaan esiin juhlittava tapahtuma tai muisteltavan pyhimyksen elämäkerrallinen pääpiirre.
Pääsiäisen tropari on syntynyt noin 400-luvulla. Se juhlistaa ortodoksista jumalanpalvelusta pääsiäisen ja helluntain välisenä aikana.
Sävelmä on pääsiäistroparin yleisesti käytössä oleva sävelmämuoto. Ortodoksinen kirkkomusiikki on täysin vokaalista, siis vain laulettua. Jumalanpalveluksissa ei soitinmusiikkia käytetä säestyksenäkään. Luterilaisen kirkon virsikirjaan otettuna pääsiäistropari on kuitenkin koraalikirjassa saanut muiden virsien tapaan säestyksensä.
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.
