Maamme ensimmäinen herännäiskansanopisto perustettiin 1914 Lapuan Karhunmäkeen. Sen ensimmäisen vuoden oppilaihin kuului virren Puoleesi, Vapahtaja kirjoittaja, ylistarolainen talontytär Maiju Hautala (1893–1972), josta muutamaa vuotta myöhemmin tuli ison Malkamäen talon emäntä. Opistotalven aikana alkanut runojen sepittely jatkui, ja niin syntyi tämä pitkäperjantaivirsikin "Sun puolees, Vapahtaja". Se ilmestyi 1917 ensin opistolaisyhdistyksen lehdessä ja sitten myös Hengellisessä kuukauslehdessä. Virsikirjaan se tuli 1938. Nykyiseen virsikirjaan virren tekstiä on muokannut kirjoittajan tytär, turkulainen lehtori Eeva Heikkilä.
Vuoden 1938 virsikirjan uudistus ei vielä ulottunut sävelmiin. Uudet sävelmät eli uusi koraalikirja hyväksyttiin vasta 1943. Väliaikaiseen käyttöön 1939 toimitetussa Nuottivirsikirjassa Maiju Hautalan virsi oli saanut Ilmari Krohnin sävelmän. Sen syrjäytti sitten Heikki Klemetin (1876-1953) kaunis ja herkkä melodia, joka harvinaisen eheästi sulautuu mietiskelevään tekstiin ja sen sanomaan.
Muutamalla ilmaisuvoimaisella säkeellä Puoleesi, Vapahtaja tuo eteemme Jeesuksen kärsimystien Getsemanesta Golgatalle. Veisaaja viedään katselemaan orjantappuroilla kruunattua Vapahtajaa. Siinä hän saa tuntea: "sinua haavoitin – – pääs pyhän kruunasin" – "on kaikkeen syynä syntini". Mutta hän myös tietää Jeesuksen tuskien ja ristinkuoleman merkityksen: se kaikki tapahtui "myös minut vapahtaaksesi". Niinpä virressä soikin ilon ja kiitoksen sävel: "mitenkä kiittää voisin nyt!" Jeesuksen vaivat ja kuolema tuovat ilon ja autuuden.
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.