Virren sävelmän ja suomennoksen tekijänoikeuksien haltija Fennica Gehrman Oy ei ole antanut lupaa tämän virren sävelmän ja suomennoksen julkaisemiseen verkossa.
Outi Noponen ja Tommi Niskala (laulu), Teija Tuukkanen (piano)
SävelmäHans Adolf Brorson 1732. Suom. Väinö Kantele 1911. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Armas Maasalo 1925.
32 Me lapset pienet riennämme
Her kommer, Jesus, dine små
Sanotaan, että vasta romantiikan aika 1800-luvulla löysi lapsen. Tämä virsikirjamme lasten jouluvirsi on kuitenkin jo 1700-luvulta. Sen kirjoittaja on tanskalainen runoilijapiispa Hans Adolf Brorson (1694-1764). Ja kirjoittihan Martti Luther jo 1500-luvulla nimenomaan lapsille virren "Enkeli taivaan", jota Brorsonin virsi joiltakin kohdin muistuttaa.
Meidän virsikirjassamme Brorsonin virsiä on neljä, Tanskan nykyisessä virsikirjassa niitä on 56. Maansa suurista virsirunoilijoista häntä pidetään erityisesti joulun laulajana. Jouluvirsiä sisältyi nimenomaan hänen ensimmäiseen virsivihkoonsa 1732.
Virsi on eloisan havainnollinen. Sen avauksessa nähdään joukko pienokaisia kilvan rientämässä Jeesus-lapsen seimen luokse, ja viimeisessä säkeistössä he ovat kokoontuneet seimen ympärille laulamaan: "Suo kerran meidän kaikkien / taivaassa kiittää riemuiten." Sitä ennen he ovat jo riemuiten kiittäneet Jeesuksesta, jonka he ovat saaneet lahjaksi, ystäväkseen ja veljekseen. Lasten rukous on, että Jeesus pitäisi heidät uskossa, toivossa ja rakkaudessa, "niin ettei meiltä maailma / riistäisi kasteen armoa".
Ristin varjo kuuluu jouluun, kun sitä vietetään kristillisesti, eikä Brorson jätä siihen viittaamatta.. Tanskalaisessa alkutekstissä asia sanotaan iskevästi: taivaan kirkkaudesta tulleelle Jeesukselle oli täällä tarjona vain "talli ja seimi, risti ja kuolema". Väinö Kanteleen alkuperäisen suomennoksen mukaan "vastassa ei loisto muu kuin tallin pahnat, ristinpuu". Virsikirjaan muokattuna 3. säkeistön loppu kuuluu: "sait ihmisiltä oljet vain ja piikit orjantappurain".
Virttä Me lapset pienet riennämme sanotaan myös Maasalon jouluvirreksi. Sitä lauletaan Suomessa nimittäin Armas Maasalon (1885-1960) sävelmällä, joka on alkuaan sisältynyt hänen 1925 säveltämäänsä Jouluvesperiin.
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.