Virren tarina
948 Vuodata nyt meihin, Herra
Come Thou Fount of Every Blessing
Useissa suomalaisissa laulukirjoissa Vuodata nyt meihin, Herra on merkitty Simo Korpelan tekstiksi ja suomalaiseksi kansansävelmäksi. Tämä tieto ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Tekstin alkuperäinen tekijä on 1700-luvulla elänyt englantilainen pappi ja virsirunoilija Robert Robertson. Sittemmin Robertsonin virsi tuli hyvinkin tunnetuksi Yhdysvalloissa Nettleton-nimisen amerikkalaisen kansansävelmän myötä. Virsi on tätä nykyä erittäin tunnettu ympäri englanninkielisen maailman.
Virttä 948 voidaan hyvällä syyllä pitää varsin monikulttuurisena virtenä. Ilmeisesti sävelmä teksteineen kulkeutui aikojen myötä siirtolaisten mukana Yhdysvalloista ensin Ruotsiin. 1800-luvun loppupuolella se päätyi myös Suomeen, virsirunoilija Simo Korpelan käsiin. Voi olla, että Korpela on saattanut kuulla laulun muistinvaraisena, sillä Suomessa on laulettu ja lauletaan yhä nykyään alkuperäisen virren toisintoa. Meillä käytössä olevassa sävelmässä sekä Korpelan sittemmin kirjoittamassa tekstissä on alkuperäisiin versioihin verrattuna huomattavia eroavuuksia.
Simo Korpelan Vuodata sä olentoomme -tekstiä (HLV 99) on sittemmin uudistettu ja muokattu kaksi kertaa: vuonna 1991 Laula kaikki maa -kirjaan sekä vuonna 2014 virsikirjan lisävihkoon. Lisävihkossa julkaistu virsiteksti kertoo kolmiyhteisen Jumalan tekemästä työstä. Virsi kuvaa ja opettaa, miten kolmiyhteinen Jumala vaikuttaa Henkensä kautta sanan ja sakramenttien välityksellä. Virttä voidaan laulaa rukouksena jumalanpalveluksen alkaessa. Lisävihkossa se on sijoitettu ”Odotuksesta täyttymykseen” eli kirkkovuosiosioon, helluntain ja Pyhän Kolminaisuuden päivän virsien yhteyteen, mutta se soveltuu moniin muihinkin kirkkovuoden tilanteisiin. Virren 948 myötä virsivalikoimaan on saatu yksi uusi varsin monikäyttöinen yhteisöllinen, jumalanpalveluskeskeinen perusvirsi.
Robert Robinson (1735–1790) oli englantilainen baptistipastori, tutkija ja virsirunoilija. Robinson eteni tutkijan uralle, kiinnostui kristillisen kasteen historiasta ja päätyi kannattamaan aikuiskastetta. Hän oli vahva toisinajattelija, mikä aiheutti hänelle vaikeuksia kahdentoista kastamattoman lapsen isänä. Saatuaan vaikutteita kalvinistisesta metodismista hän päätyi 1759 lopulta baptistiseurakuntaan Cambridgessa, ja 1762 hänestä tuli seurakunnan pastori.
Simo Korpela (1863–1936) oli pappi ja runoilija. Hän toimi pappina Kauhavalla, Tammelassa, Humppilassa, Eurajoella ja Virroilla sekä Toivakan kirkkoherrana vuodesta 1910 kuolemaansa asti. Korpela tunnetaan aikansa tuotteliaimpana hengellisenä runoilijana. Hänen viiteen runokokoelmaansa sisältyy yhteensä 600 hengellistä runoa. Virsikirjassa on ennestään neljä hänen virttään. San. 80, 276, 500, 626, 948.
Samuli Koivuranta ja Jenni Urponen
Virren tarinan lähdeteoksena: Koivuranta, Samuli & Urponen, Jenni (toim.) 2017. Laulun matka virreksi. Helsinki: Kirjapaja. Sivut 140–142, 224–225, 228.
Virteen 948 liittyviä raamatunkohtia mm.
1. Sam. 7:12 | Ap. t. 2:1–4 | Joh. 6:48–58 | 2. Moos. 16:11–19, 31, 35 | Luuk. 10:39 | Matt. 11:28 | 1. Moos. 12:2–3 | 4. Moos. 6:22–27
Julkaistu 31.12.2021