2.
Haavojasi lähemmäksi,
lähemmäksi ristiä
kaipaa köyhä sydämeni
nytkin, tällä hetkellä.
Anna Pyhän Hengen voimaa,
tulta lamppuun sammuvaan.
Yö on synkkä, Ylkä viipyy,
milloin tulet noutamaan?
3.
Riennä siis jo ristin turviin,
haavoitettu syntinen!
Taakat, huolet kirpoavat
luona rakkaan Jeesuksen.
Kaipuu kasvaa sydämessä
taivaan kotiin ihanaan.
Jeesus, milloin pääsen sinne
harppuani soittamaan?
Lisää suosikkeihin
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistö
Inka Kinnunen ja Tommi Niskala (laulu), Teija Tuukkanen (piano)
Sävelmä
Säestys
Jenny Pohjala 1919. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Armas Maasalo 1920.
Virren kirjoittaja Jenny Pohjala (1899-1976) oli kotoisin Orivedeltä. Vuoden 1918 tapahtumat koettelivat ankarasti hänen kotiseutuaan; elämä oli levotonta. Paikkakunnalla vaikutti siihen aikaan myös voimakas helluntaiherätys. Jenny Pohjala on kertonut virtensä synnystä näin: ”Ihmiset olivat järkyttyneitä ja murtuneita. Ulkonainen hätä ajoi ihmisiä Jumalan luokse. Siihen aikaan liikkui kotiseudullani voimallinen herätyksen henki. Monet olivat saaneet uskon lahjan, itse vielä haparoin kuin tienhaarassa. Tuli sitten vuosi 1919 ja helmikuu. Olimme rukoushetkessä erään mummon pienessä mökissä. Täällä sain kokea niin voimallisen herätyskokemuksen, että en osannut muuta kuin kiittää ja ylistää.”
Näiden nuoren ihmisen ensi herätyksen kokemusten keskellä syntyi runo Jeesus, kuule rukoukset. Ennen pitkää Armas Maasalo sävelsi sen sekakuorolle. Tämä Maasalon ”Rukous” valloitti nopeasti vankan sijan kirkkokuorojen ohjelmistossa, ja se löysi tiensä moniin hengellisiin laulukirjoihin, myös Lähetysseuran Hengellisiin lauluihin ja virsiin. Nyt se on myös virsikirjassa. Mutta jo 1958 se englanniksi käännettynä tuli Amerikan luterilaisen kirkon virsikirjaan (Service Book and Hymnal), arvattavasti juuri Maasalon puhuttelevan sävelmän ansiosta.
Armas Maasalo (1885-1960) oli monipuolinen säveltäjä. Hänellä oli keskeinen asema kirkkomuusikkojen koulutuksessa, ja yli 30 vuotta hän toimi Helsingin Johanneksenkirkon urkurina. Hän oli jäsenenä 1930-luvulla työskennelleessä virsikirjakomiteassa samoin kuin vuoden 1938 koraalikomiteassa. Nykyisessä virsikirjassa on seitsemällä virrellä Maasalon sävelmä.
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.