Virsi 372; Isän käsi, sydämeeni
372

Isän käsi, sydämeeni

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Isän käsi, sydämeeni
anna rauha taivaasta,
ettei liekki rukouksen
koskaan sammu minusta.
Olkoon armon taivas auki
myöskin murheen aikana,
että aina uskon silmin
Isää saisin katsella.

2.
Salli olla lähelläsi,
rakas taivaan kuningas,
elämäni kuormat jättää
ristin juureen, laupias.
Siitä löydän lunastuksen,
täyden rauhan sydämeen.
Murheissakin autuaana
jatkan matkaa taivaaseen.

3.
Jeesus, olet uhrillasi
sovittanut minutkin,
että armon kosketuksen
tuskassani tuntisin.
Täällä uuvun iltaa kohti,
päivän helle näännyttää.
Kuollessani täysin nautin
ristinpuusi hedelmää.

Lisää suosikkeihin

Kuuntele virsi

Jaan Lattik 1923. Suom. Lauri Pohjanpää 1951, uud. Anna-Maija Raittila 1984. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: August Topman 1932.
Luokitus: Ahdistukset ja lohdutus

Virren tarina

372 Isän käsi, sydämeeni

Kalla, kallis Isa käsi

Virren virolainen kirjoittaja Jaan Lattik (1878-1967) toimi Viljandin maaseurakunnan kirkkoherrana vuodesta 1910. Hänen tunnettiin myös poliitikkona: parlamentin (riigikogun) pitkäaikaisena jäsenenä, opetus- ja ulkoministerinä. Lattik pakeni 1944 neuvostomiehitystä Ruotsiin, missä vielä eläkeläisenä hoiti papinvirkaa Södertäljen virolaisessa seurakunnassa. Hän oli kuollessaan 88-vuotias. Lattik oli myös kirjailija, joka julkaisi mm. nuortenkirjoja sekä laajat muistelmat.

Jaan Lattikin tytär Helgi-Alice oli naimisissa Viron presidentin Konstantin Pätsin pojan kanssa. Hänen lyhyet muistelmansa kahdelta vankeusajalta (1940-46 ja 1950-55) sisältyvät teokseen Kesäkuun 14. päivä (Muistelmia ja dokumentteja virolaisten kyydityksestä 1941, Otava 1989). Näin tämä tytär todistaa: "Kodista ja kotimaasta on peräisin meidän kaikkien elämän voima vaelluksillamme läpi ajan myrskyjen ja yönpimeiden kärsimysten."

Virren säveltäjä August Topman (1882-1968) oli merkittävä virolainen urkutaiteilija; hänet tunnettiin myös kuoromiehenä, erityisesti suurten oratorioesitysten johtajana. Hän toimi Tallinnan Jaanin (Johanneksen) kirkon urkurina. Tallinnan konservatorion opettajakuntaan hän kuului 1919-50, vuodesta 1925 urkujensoiton professorina. Hän sävelsi pääasiassa hengellistä kuoromusiikkia.


Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.