1.
Jumalan valtaistuin on
keskellä enkeleiden.
Hän näkee maansa ahdingon
ja tuskat synnin teiden.
Työhönsä meitä etsii hän:
”Kenetkä teistä lähetän?”
– Lähetä minut, oi Herra.
2.
Opetuslapsi kuulla saa:
”Tahdotko, ystäväni,
minua aina rakastaa,
palvella nimessäni?
Laumaani kaitse, paimenna,
ruoki ja hoida lampaita.”
– Sinua rakastan, Herra.
3.
Opetuslapset pelkäävät
lukkojen taakse käyden.
Silloin he Herran näkevät,
Jeesus tuo rauhan täyden.
”Nyt Pyhä Henki ottakaa,
anteeksi synnit antakaa.”
– Herrani, Vapahtajani!
4.
Suo niiden, jotka työhösi
ottavat kutsun vastaan,
seurata, Kristus, alttiisti
sinua ainoastaan.
Uskolliseksi kirkko tee,
se että valvoo, taistelee.
Nyt valtakuntasi tulkoon!
Lisää suosikkeihin
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistö
CC Freian laulajia, Teija Tuukkanen (piano)
Sävelmä
Säestys
Olov Hartman 1980. Suom. Niilo Rauhala 1984. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Ludvig Lindeman 1840.
Ruotsalainen kirjailijapappi Olov Hartman (1906-1982) tunnetaan laajalti Pohjoismaissa kirkkonäytelmistään ja virsistään. Hartman toimi runsaat kaksi vuosikymmentä Ruotsin kirkon keskeisen kurssi- ja koulutuskeskuksen Sigtunastiftelsenin johtajana. Teologian kunniatohtorin arvon hän sai Lundissa 1968. Ihmisenä Hartman oli eloisa, innostava ja välitön taiteilijapersoona.
Virsi pappisvihkimykseen nousee selvästi raamatullisista lähteistä. Jesajan kutsumisnäky (Jes. 6:8) kuultaa läpi ensimmäisessä säkeistössä. Toinen säkeistö rakentuu Johanneksen evankeliumin kertomista Jeesuksen kysymyksistä Pietarille ja Pietarin vastauksista (Joh. 21:15-17). Ja kolmannessa kohdataan pelkäävät opetuslapset, jotka lähetetään lukkojen takaa maailmaan. Näin siis pappisvirka rakentuu kutsusta, suostumisesta ja tehtävistä, joihin lähettäjä antaa voimansa ja valtuutuksensa. Neljännessä säkeistössä seurakunta rukoilee vihittävien puolesta.
Niilo Rauhala on suomentanut Hartmanin virren kahdesti, ensin nykyiseen suomalaiseen virsikirjaan (1986) ja sitten Ruotsin virsikirjan suomenkieliseen käännökseen (2000, nro 420).
Sävelmänä on norjalaisen urkurin ja säveltäjän Ludvig Lindemanin (1812-1887) melodia, joka on tullut tunnetuksi virrestä 197 ”Ajasta aikaan varjellut”.
Markku Kilpiö
Sävelmästä lisää virren 197 tarinan yhteydessä.
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.