Virren verkkojulkaisuun ei ole saatu kaikkien oikeudenomistajien lupaa.
Laulajia SonorEnsemblesta, Mikko Helenius (piano)
SävelmäSov. Pekka Nyman. Muusikot: Hannu Lepola (laulu), Lauluyhtye, Ville Myllykoski (piano), Mikko Iivanainen (kitara), Hannu Rantanen (basso), Sami Koskela (rummut), Pekka Nyman (lyömäsoittimet).
Arkinen halleluja | Kaija Pispa 2001. | Sävelmä: Jaakko Löytty 2001.
975 Tutulla tiellä ei eksyä saata
Arkinen halleluja
Kaija Pispan ja Jaakko Löytyn Arkinen halleluja julkaistiin vuonna 2001 neliäänisiä kuorosovituksia sisältäneessä Arkivirsiä-kokoelmassa. Kokoelman nimeen oli kätketty sanaleikki ja viittaus suomalaiseen virsiperinteeseen, ”arkkivirsiin”. Jaakko Löytty kertoo: ”Suomalaisen virsiperinteen arkkivirret, niiden maanläheisyys ja rosoisuus, innostivat vuosituhannen vaihteessa meitä Kaijan kanssa tekemään tästä ajasta nousevia uusia virsiä. Kutsuimme niitä leikkisästi arkivirsiksi.”
Arkkivirret tai arkkiveisut (kahdella koolla) ovat 1600-luvulta 1900-luvun alkuun levinnyttä virsiperintöä. Arkkivirsiä levitettiin irrallisilla arkeilla eli lehtisillä, joihin oli painettuna yksi tai useampi virsi. Usein arkkivirret välittivät tietoa ajankohtaisista, merkittävistä tapahtumista, ja ne oli sepitetty rahvaalle ymmärrettävällä kielellä. Nykyisessä virsikirjassakin arkkivirsiä on useampia. Yksi virsikirjamme tunnetuimmista vanhoista arkkivirsistä lienee Abraham Achreniuksen kirjoittama, Lissabonin maanjäristykseen liittyvä virsi 390.
Tavallisuus ja arkisuus jäävät usein huomaamatta, eikä niitä ole monestikaan sanoitettu virsiin ja hengellisiin lauluihin. Tavallinen arki kattaa kuitenkin ajallisesti suuren osan elämää. Niin omituiselta kuin ehkä tuntuukin, eivät ajan yksiköt, tunnit ja minuutit, ole tähän asti olleet virsien sanastoa. Arkinen halleluja -virsi nostaa tavallisen elämän kiitoksen aiheeksi ja näkee siinä tärkeän arvonsa.
Kertosäkeisiksi laskettavia virsiä ei virsikirjassa ole aiemmin ollut kuin 18. Nyt niitä, Arkinen halleluja mukaan lukien, on lisävihkon myötä tullut jopa 20 lisää. Ehkäpä helposti opittava kertosäe itsessään voi omalta osaltaan julistaa toiston, tuttuuden ja kertakäyttöiseksikin luullun kierrättämisen tärkeyttä elämässä.
Kaija Pispa, ks. tarina virren 924 yhteydessä.
Jaakko Löytty, ks. tarina virren 924 yhteydessä.
Samuli Koivuranta ja Jenni Urponen
Virren tarinan lähdeteoksena: Koivuranta, Samuli & Urponen, Jenni (toim.) 2017. Laulun matka virreksi. Helsinki: Kirjapaja. Sivut 198–199, 226–227.
Virteen 975 liittyviä raamatunkohtia mm.
1. Moos. 2:2–3 | 2. Moos. 20:9–11 | Matt. 6:21 | Mark. 6:31 | Luuk. 10:38–42 | 1. Moos. 32:23–32
Julkaistu 31.12.2021