Eijaa! Jo laulaa sielu kiitostansa

1.
Eijaa! Jo laulaa sielu kiitostansa,
se juhlavirttä veisaa riemuissansa.
Kuoleman paulat
ja synnin vaulat
on Jeesus särkenyt ja haudan salvat.

2.
Jo enkö saisi laulaa riemuissani
ja muistaa määränpäätä matkallani,
elämää toista,
se murheet poistaa.
Jo kirkas voitonkruunu sieltä loistaa.

3.
Kuin linnut riemastuvat aamunkoittoon,
niin ihmeissäni katson armon loistoon.
Saan auttajaksi,
lohduttajaksi
Jeesuksen, turvakseni ainoaksi.

4.
Vain armoon luotan, rakas Jeesukseni,
sinua huudan täällä avukseni.
Lahjaksi aivan
on jälkeen vaivan
minulle auki helmiportti taivaan.

5.
Ei saatanan ja synnin valta kaada,
kun kilveksi voin sinut, Jeesus, saada.
Maailma turha
on sielun murha,
veresi armossa on ainut turva.

6.
Majoista murheen minut kotiin kannat
ja minullekin puvun kirkkaan annat.
On kiusatulla,
ahdistetulla
nyt toivo kasvojesi eteen tulla.

7.
Iäinen rauha, lohdutus on siellä,
ei Jeesus omiltansa mitään kiellä.
Saan virteen uuteen,
sen suloisuuteen
yhtyä, Yljän häiden riemuun suureen.

8.
Kuin puhdas kulta auringossa loistaa,
niin pyhäin parvi kunniaasi toistaa.
Soi enkeleitten
ja autuaitten
iloinen soitto jälkeen kyyneleitten.

9.
Jo aamu autuas se koittaa saisi,
voi, jos jo taivaan portti aukeaisi!
Vaivasta tästä
sieluni päästä,
vie minut, Jeesus, rauhaan myrskysäästä.

Lisää suosikkeihin