Edellinen1.
Taas siunattu päivä nyt luo valoaan
maan peittäen kirkkauteensa.
Taas loistaa se kaikille luoduille maan
ja sulkee ne siunaukseensa.
Niin, Luojamme, meidätkin armollasi
taas murheista, synneistä päästä.
2.
Vaan kirkkaimman armosi auringon toit
yön keskelle lahjana taivaan,
kun ainoan Poikasi syntyä soit
maan lapseksi ristiin ja vaivaan.
Toi paimenet viestiä enkelien:
On koittanut autuuden päivä.
3.
Se seimestä koitti ja kunniassaan
nyt Golgatan ristillä loistaa.
Hän, Herramme, kuoleman voitettuaan
nyt syntimme tuomion poistaa.
Se päivä ei ylpeille valjeta voi,
sen köyhät ja syntiset saavat.
4.
Ah, jos joka puulla ja pensaallakin
ja ruoholla äänensä oisi,
jos järvet ja metsät ja vainiotkin
kuin enkelit veisata voisi,
ei Jeesusta Kristusta, Herraamme,
ne taitaisi kylliksi kiittää.
5.
Kas, lintunen lentävi korkeuteen,
niin kauas kuin silmämme kantaa,
ja lauluunsa yltyen riemulliseen
se Herralle kiitoksen antaa.
Myös, ihminen, astu jo valkeuteen
ja Luojalle kiitosta laula!
6.
Oi Herramme, myös sanan valkeuden
nyt sattua suo sydämeemme,
niin että vain armosi täyttäisi sen
ja tahtosi kaikessa teemme.
Suo enkelit taas meitä varjelemaan,
niin ettemme lankea syntiin.
7.
Nyt pyydämme, valtias taivaan ja maan,
kun aika näin vaihtuu ja muuttuu:
Suo voimaasi käskyjäs tottelemaan,
kun tahtoa, taitoa puuttuu.
Taas uudista alttius, uskollisuus
ja virkistä toivolla taivaan.
8.
Kun ilta on läsnä ja päättynyt työ,
yön halki jo katseemme kantaa,
ja viimeisen lyöntinsä kun sydän lyö,
saan henkeni huomaasi antaa.
Näin turvissa Kristuksen laupeuden
suo matkalle autuas loppu.
