Virren tarina
427 Taas uudet kielet vievät sanomaa
Låt nya tankar tolka Kristi bud
Nyt kun kaksi kristillistä vuosituhatta on takanapäin ja kolmas menossa, voimme laulaa: ”Oi Kristus, halki vuosituhanten / on ehtymätön lähde Golgatan! / Totuuden täysi aarre siinä on, / on meille auki lähde elämän.”
Aikaisemmin oli paikallaan puhua "vain" vuosisadoista, ja niin onkin asian laita virren Taas uudet kielet vievät sanomaa ruotsinkielisessä alkutekstissä vuodelta 1923. Kiitos virren suomentajan Anna-Maija Raittilan meillä on käytettävissä oikea tuhatvuotisvirsi!
Tämä vuosituhanten virsi on lähetysvirsi. Lähetystyö on kesken; se jatkuu, niin että "uusissa maissa uudet ihmiset / Kristuksen ensi kertaa kohtaavat". Uudet sukupolvet lapsineen oppivat sanomaan "Isä meidän". Kansojen kiitos ei vielä soi yhteen ääneen, mutta "nyt jo uusi virsi ylistää / sinua, Kristus, yksi, yhteinen".
Virren kirjoittanut ruotsalainen Siri Dahlquist (1889-1966) oli lähetysihmisiä; hänen puolisonsa toimi lähetyssihteerinä Ruotsin Kirkkolähetyksessä. Siri Dahlquist julkaisi useita runokokoelmia sekä kirjoitti ja käänsi hengellisiä lauluja.
Siri Dahlquist sai lähetysvirteensä virikkeitä intialaiselta mystikolta ja evankelistalta Sadhu Sundar Singhiltä tämän vieraillessa Ruotsissa 1922. Eräässä puheessaan Singh sanoi: "Kristuksen viisi haavaa – viisi maanosaa. Jokainen maanosa voi omistaa rististä osansa." Ruotsinkielisessä alkutekstissä näin saatu vaikute näkyy sanoissa "saada osansa hänen tuskiensa tuottamasta aarteesta" ("vinna andel i hans smärtas skatt"). Suomennoksessa se kohta kuuluu: "He sovituksen lahjan löytävät ja käyvät Vapahtajan askeliin."
Sundar Singh, joka näin osoittautuu virtemme taustavaikuttajaksi, herätti huomiota Suomessakin. Useita hänen kirjojaan suomennettiin 1920-luvulla ja hänestä julkaistiin kolme elämäkertaa. Vuonna 1929 hän lähti Tiibetiin, mutta katosi sille matkalle.
Sävelmä ei ole yhteinen Ruotsin virsikirjan kanssa, vaan meillä virsi sai amerikkalaisen Alfred Morton Smithin sävelmän. Smith (1879-1971) oli episkopaalisen kirkon pappi, joka oltuaan pappina Los Angelesissa toimi 1919-1955 Philadelphiassa kaupunkilähetyksen palveluksessa. Hän sävelsi pääasiassa hengellistä musiikkia, mm. kaksi messua.
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.