Hoosianna, Daavidin Poika,
kiitetty olkoon hän!
Kiitetty Daavidin Poika,
joka tulee Herran nimeen.
Hoosianna, hoosianna,
hoosianna, hoosianna!
Kiitetty Daavidin Poika,
joka tulee Herran nimeen.
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistöOuti Noponen ja Tommi Niskala (laulu), Teija Tuukkanen (piano)
SävelmäSäestys
Matt. 21:9 pohjalta. Suom. 1871. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: G. J. Vogler n. 1795.
Katso virsi 1 ruotsinkielisessä virsikirjassa
Virren tarina
1 Hoosianna!
Hosianna, Davids son
Ensimmäisenä adventtina kirkot täyttyvät niin kuin vain harvoin muulloin. Ei kansaa se saa liikkeelle, että alkaa uusi kirkkovuosi. Kirkkoon lähdetään laulamaan Hoosiannaa. Ennen vanhaan lähdettiin vain kuuntelemaan Hoosiannaa ja adventti oli kirkkokuorolaisille vuoden kohokohtia. Vähitellen 1900-luvun jälkipuoliskolla yleistyi tapa, että seurakunta yhtyy tähän riemulauluun. Se johti Hoosiannan ottamiseen virsikirjaan (1986).
Hoosianna-hymnin sanat ovat ensimmäisen adventtisunnuntain evankeliumitekstistä (Matt. 21:1–9). Jeesus ratsastaa Jerusalemiin. "Ihmisiä oli hyvin paljon, ja he levittivät vaatteitaan tielle, toiset katkoivat puista oksia ja levittivät tielle niitä. Ja ihmisjoukko, joka kulki hänen edellään ja perässään, huusi: – Hoosianna, Daavidin Poika! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! Hoosianna korkeuksissa!"
Heprean sana hoosianna merkitsee 'auta'. Sitä käytettiin siunauksen toivotuksena otettaessa vastaan kuningasta.
Hymnin on säveltänyt monipuolinen saksalainen musiikkimies Georg Joseph Vogler (1749-1814), jonka Kustaa III kutsui Tukholmaan 1786. Siellä hän toimi, monin keskeytyksin, mm. kuninkaallisen teatterin (oopperan) musiikinjohtajana vuoteen 1799. Omalaatuinen ja värikäs Vogler, joka oli vihitty katoliseksi papiksi ja joka sen osoitukseksi käytti nimeä Abbé Vogler, tunnettiin kautta Euroopan etevänä urkuvirtuoosina. Säveltäjänä hän oli tuottelias. Tukholmassa hän sävelsi mm. oopperan "Kustaa Adolf ja Ebba Brahe". Siellä syntyi myös Hoosianna-hymni (kantaesitys 1795). Se tuli sittemmin hyvin suosituksi sekä Ruotsissa että Suomessa. Myös Norjan nykyiseen virsikirjaan se sisältyy.
Sen jälkeen kun Uppsalan tuomiokirkon urkuri J. A. Josephson oli musiikkilehdessään Zion 1867 julkaissut Voglerin Hoosianna-hymnin, siitä tuli Ruotsissa vähitellen yksi kirkkokuorojen suosituimmista numeroista. Suomessa Hoosianna on mahdollisesti esitetty julkisesti ensi kerran jo 1797 ruotsiksi Turussa. Suomenkielisenä sen julkaisi E. A. Hagfors toimittamassaan kokoelmassa Suomalainen lauluseppele 1871. Hän oli Jyväskylän seminaarin musiikinlehtori, ja hänen oppilaittensa, Jyväskylästä valmistuneiden kansakoulunopettajien välityksellä Hoosianna tuli tunnetuksi eri puolilla maata. Kun kuorotoiminta oli vielä vähäistä, monin paikoin kansakoululaiset lauloivat Hoosiannan kirkossa ensimmäisenä adventtina. Joillakin paikkakunnilla sen esitti laulutaitoisista henkilöistä koottu Hoosiannakuoro, jonka monivuotinen toiminta johti sittemmin säännölliseen kirkkokuorotoimintaan. Richard Faltin sävelsi Hoosiannaan juhlavan alkusoiton 1800-luvun lopussa.
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.
