Isästäni, Jeesus, kiittää tahtoisin | Anna-Mari Kaskinen 1996, 2014, 2015. | Sävelmä: Pekka Kosonen 2013.
Virren tarina
974 Isästäni, Jeesus, kiittää tahtoisin
Isänpäivänä
Tälle laululle oli tarvetta. Isistä kertovia lauluja ei nimittäin juuri ole ollut. Anna-Mari Kaskinen kirjoitti Isästäni, Jeesus, kiittää tahtoisin -virren alun perin vuonna 1996 Lasten virsi -laulukirjaan (LV 1997/158). Tuolloin laululle valikoitui sävelmäksi Lars Johan Gustav Stråhlen virsisävelmä (VK 494). Lisävihkotyön yhteydessä lisävihkotyöryhmän jäsen Pekka Kosonen teki lauluun kuitenkin uuden melodian. Tekstiä säveltäessä Kososta puhutteli muun muassa tekstin yksinkertaisuus. Sävelmäänsä on Kosonen itse luonnehtinut ”helposti omaksuttavaksi” ja ”lastenlaulu-tyyppiseksi”.
Lisävihkoon oli toivottu isänpäivään sopivaa virttä. Äitienpäivään yhdistettäviä virsiä virsikirjassa oli ennestään jo muutamia (466, 467), mutta isänpäivänvirsiä ei yhtään. Ehkäpä yhtenä syynä isänpäivävirsien tai -laulujen vähyyteen on ollut se, ettei hoivaavalla, lastensa kanssa aikaansa viettävällä isyydellä ole aiemmin nähty suurta merkitystä. Tätä voi pitää luterilaisuuden näkökulmasta peräti kummallisena, sillä Martti Lutherin mukaan juuri perheenisän rooli oli jo pelkästään katekismuskasvattajana aivan oleellinen. Ehkäpä sotien aiheuttamalla isättömyydellä on ollut oma vaikutuksensa asiaan.
Virren 974 monikäyttöisyyttä voi lisätä sovittamalla sanoihin halutessaan paitsi isän, myös muita perheenjäseniä – vaikka kummin ja muiden läheisten nimiä. Siten tästä virrestä saa mainion onnittelulaulun erilaisiin tilanteisiin ja hetkiin.
Anna-Mari Kaskinen, ks. tarina virren 978 yhteydessä.
Pekka Kosonen, ks. tarina virren 978 yhteydessä.
Samuli Koivuranta ja Jenni Urponen
Virren tarinan lähdeteoksena: Koivuranta, Samuli & Urponen, Jenni (toim.) 2017. Laulun matka virreksi. Helsinki: Kirjapaja. Sivut 197–198, 224–225.
Virteen 974 liittyviä raamatunkohtia mm.
Ef. 6:1–4 | 1. Joh. 2:12–14 | Matt. 1:1–17 | Luuk. 1:67 | Luuk. 2:48–50
Julkaistu 31.12.2021