EdellinenVirren verkkojulkaisuun ei ole saatu kaikkien oikeudenomistajien lupaa.
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistöLaulajia SonorEnsemblesta, Mikko Helenius (piano)
SävelmäSäestys
Koko virsi
Sov. Pekka Suikkanen. Muusikot: Simo Mäkinen (laulu), Pekka Suikkanen (urut).
Nyt pelko pois (Var inte rädd) | Ylva Eggehorn 1972, suom. Pekka Turunen 1994, uud. Niilo Rauhala 1995. | Sävelmä: Lars Moberg 1974.
Katso virsi 432 ruotsinkielisessä virsikirjassa
Virren tarina
928 Nyt pelko pois
Var inte rädd
Virren 928 syntyminen liittyy erääseen merkittävään kohtaamiseen Sigtunassa vuonna 1972. Virren kirjoittanut Ylva Eggehorn oli tuolloin 22-vuotias nuori kirjailijanalku. Hän oli viettänyt viikon Sigtunasäätiön vieraskodissa, jossa sattumalta yöpyi myös Puolasta lähtöisin olevan juutalaisen perheen isä ja tytär. Tämä alun perin nelihenkinen perhe oli joutunut toisen maailmansodan aikana raskaalle pakomatkalle ja lopulta perheen äiti oli kuollut. Sodan jälkeen perheen poika oli ollut vakavasti masentunut ja kysynyt siskoltaan yhä uudestaan: ”Miksi?” Lopulta veli oli päätynyt itsemurhaan. Sisko kertoi Eggehornille kantavansa jatkuvasti mukanaan veljensä miksi-kysymystä – ”yksinkertaisesti, vailla katkeruutta”.
Tästä kohtaamisesta ja päivällisen lomassa käydyistä keskusteluista vaikuttunut Eggehorn halusi antaa isälle ja tyttärelle lahjaksi runon, sillä seuraavana päivänä hänen oli määrä matkustaa pois. Samalla hän tiesi, ettei hänellä olisi omin voimin antaa mitään sellaista, mikä vastaisi perheen isän ja tyttären kypsää tapaa käsitellä raskasta kokemustaan. Eggehorn rukoili Jumalalta sanoja. Syntyi virren 928 teksti, jonka Eggehorn koki saaneensa Herralta: ”Luulen, että sain sanat Herralta, joka elää, Messiaalta, jota hän – tyttö – ei tuntenut, mutta jota hän odotti ja joka tunsi ihmiset ja seurasi heitä aina siitä lähtien, kun Kainin ja Abelin synkät kohtalot kirjoittivat ensimmäisen miksi-kysymyksen historiaamme. Siksi raamatunkohta Kainista liittyy virteen Nyt pelko pois. Uskon, että Jumala merkitsi Kainin otsaan ristinmerkin.”
Eggehornin teksti on avoin, sillä alkutekstissä ei mainita Jumalan nimeä tai Jeesusta. Perinteisesti juutalaiset eivät kutsu Jumalaa nimellä ja tämä virsi on alun perin kirjoitettu muistoksi juutalaisperheelle. Siksi virsi puhuu vain ”Hänestä” (huom. suomennoksessa tosin ”Herra”). Virsiteksti muistuttaa laulajalleen: Jumalan rakkaus on meidän salainen suojamme. Jumala itse voi olla kätkeytynyt. Me emme näe häntä, mutta hän on – aivan kuten pimennetty satama on, vaikka sitä ei mereltä näe. Virsi sopii myös kriisitilanteisiin. Sitä käytettiin paljon Ruotsissa Estonian haaksirikon yhteydessä vuonna 1994 sekä Kaakkois-Aasian tsunamin jälkeen vuonna 2004, kun tsunamissa menehtyneitä otettiin vastaan Ruotsiin.
Ylva Eggehorn (s. 1950) on ruotsalainen kirjailija. Eggehorn lukeutui 1970-luvulla ns. Jeesus-liikkeeseen, radikaaliin karismaattiseen herätykseen. Vuonna 1972 ilmestynyt Pannaanko tasan sisältää Eggehornin kahdesta varhaiskokoelmasta valittuja runoja Anna-Maija Raittilan suomentamina. Hänestä tuli uuttera ja monipuolinen kirjailija. Virsikirjan lisävihkossa julkaistu Eggehornin virsi sisältyy myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ruotsinkieliseen virsikirjaan (PsB 432) ja Ruotsin kirkon virsikirjaan (RKV 256).
Lars Moberg (1933–2009) oli ruotsalainen kirkkomuusikko ja säveltäjä. Moberg toimi kirkkomuusikkona muun muassa Avestassa ja Borlängessä. Hän oli tuottelias laulusäveltäjä.
Tomi Valjus ja Samuli Koivuranta
Virren tarinan lähdeteoksena: Koivuranta, Samuli & Urponen, Jenni (toim.) 2017. Laulun matka virreksi. Helsinki: Kirjapaja. Sivut 98–99, 220, 226.
Virteen 928 liittyviä raamatunkohtia mm.
Ps. 139:12 | 1. Moos. 4:1–16 | 1. Joh. 4:9–10
Julkaistu 31.12.2021
