Rauhan Herra, suo rauha (Jää rabba ssälääm) | Palestiinalainen, suom. Anna-Mari Kaskinen 2014. Hepr. Magnus Riska 2014, ruots. Karin Erlandsson 2014, engl. Terry MacArthur 2000, saks. Jürgen Henkys 2014, ransk. Sophie-Madeleine Haapiainen 2014, ven. Arvo Survo 2014. | Palestiinalainen sävelmä.
Virren tarina
918 Rauhan Herra, suo rauha
Jää rabba ssäläämi / Yarabba ssalami
Palestiinalainen rauhanrukous, virsi 918 kuuluu lisävihkon toistettavien lyhyiden rukousvirsien joukkoon. ”Oi Herra, anna rauhan sataa päällemme”, rukoilee kristitty arabi sananmukaisesti tässä virressä. Rukous suomennettiin ensimmäisen kerran jo Riemuvuoden 2000 lauluvihkoon Toivon lauluja. Seurakunnan keskeisenä tehtävänä on rukoilla rauhaa sotien ja riitojen runtelemaan maailmaan. Tätä rukousvirttä voidaankin laulaa seurakunnan toistamana esimerkiksi esirukouksen yhteydessä.
Rukous rauhan puolesta tuli erityisen lähelle virsikirjan lisävihkotyön parissa työskennelleitä. Virren 918 säestyksen kirjoittanut Sirkku Rintamäki oli nimittäin säveltämässä taiteellisen tohtoritutkinnon konserttiinsa uusia villivirsiä Pariisissa juuri vuoden 2015 terrori-iskujen aikaan. Rintamäki kirjoitti 14.11.2015 Pariisista: ”Uskaltauduin kävelylle naapurustoon, kun näin ikkunasta ihmisten kulkevan, roska-autojen ajavan, Bio-kaupan avaavan ovensa. Kaikkialla oli rauhallisesti vaeltelevia ihmisiä, aika vakavia, turistit katsoivat silmiin. Osa kaupoista oli kiinni, monet auki. Ostin vielä lämpimän patongin. Tuntui jotenkin hyvältä olla siellä, missä on muitakin, ainakin vähän aikaa… Uskaltauduin pari päivää terrori-iskujen jälkeen Saint-Gervaisin kirkon messuun. Tuntui siltä, että messuun on päästävä. Messun Rauhantervehdys-kohta oli ikimuistoinen, koskettava: me toisillemme tuntemattomat halasimme, katsoimme silmiin, tunsimme, ymmärsimme. Mihin muualle me olisimme menneet?”
Virsikirjan lisävihkosta löytyy kotimaisten kielten (suomi, ruotsi, pohjois- ja inarinsaame) lisäksi virsiä yhteensä yhdellätoista eri kielellä sekä tukiviittomin. Virren 918 alkuperäisteksti ja uusi suomennos ovat saaneet rinnalleen myös käännökset hepreaksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi ja venäjäksi. 24.02.2022 kanttori Ene Salumäe kirjoitti rauhanvirteen vironkielisen käännöksen.
2000-luvulla myös monien muiden maiden virsikirjoissa on julkaistu erikielisiä virsiä. Norjan uudesta virsikirjasta (Norsk salmebok, 2013) löytyy muun muassa viisitoista virsitekstiä kveeniksi. Kveeni (nyk. myös kainu) on suomen kielen peräpohjalaisiin murteisiin lukeutuva Ruijan murre, jolla on ollut Norjassa vähemmistökielen asema vuodesta 2005.
Jenni Urponen ja Samuli Koivuranta
Virren tarinan lähdeteoksena: Koivuranta, Samuli & Urponen, Jenni (toim.) 2017. Laulun matka virreksi. Helsinki: Kirjapaja. Sivut 74–76.
Virteen 918 liittyviä raamatunkohtia mm.
Joh. 14:27 | Luuk. 1:78–79 | Ef. 6:23 | 1. Tess. 5:23 | 2. Tess. 3:16 | 4. Moos. 6:24–26 | Hoos. 2:20 | Ps. 46:9–10 | Jes. 9:5–6 | Jes. 32:15–18 | Jes. 52:7 | Jer. 29:11
Julkaistu 31.12.2021
Viro
Saada / meile, Jumal, / rahu /
oma / rahu meile / too! /
Saada / meile, Jumal, / rahu /
südamesse / rahu meile / loo! /
(Epävirallinen käännös © Ene Salumäe 2022)