5.
Niin viemme ääriin maailman
pääsiäisaamun sanoman:
Elämä voitti kuoleman.
Halleluja, halleluja, halleluja!
6.
Nyt ylistämme sinua,
kuolleista noussut Karitsa.
Sinulle kiitos, kunnia!
Halleluja, halleluja, halleluja!
Lisää suosikkeihin
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistö
Outi Noponen ja Tommi Niskala (laulu), Teija Tuukkanen (piano)
Sävelmä
Säestys
Michael Weisse 1531. Suom. Johan August Gottlieb Hymander 1877, Anna-Maija Raittila 1979. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Melchior Vulpius 1609.
Luokitus: Pääsiäinen Katso virsi 93 ruotsinkielisessä virsikirjassa
Virren tarina
85 Nyt ylistämme Jumalaa
Gelobet sei Gott im höchsten Thron
Virren kirjoittaja, saksalainen Michael Weisse (n. 1488-1534) opiskeli Krakovan yliopistossa ja siirtyi sitten luostariin, mutta pakeni sieltä Böömiin ja liittyi ns. Böömin veljiin, joiden piiristä hän löysi hengellisen kotinsa. Papiksi hänet vihittiin 1531. Samana vuonna hän toimitti veljeskunnalle laulukirjan Ein Neu Gesangbüchlein, jota Martti Luther arvosti suuresti.
Weissen kirjalliseen tuotantoon sisältyy 100 laulua ja virttä. Niistä tunnetuimpia on ”Nyt ylistämme Jumalaa” (Gelobt sei Gott im höchsten Thron), jossa oli alkuaan 20 säkeistöä. Myöhemmin virsi yleistyi käyttöön 6-säkeistöisenä.
Virsi kertoo lyhyesti ja yksinkertaisesti pääsiäisaamun tapahtumat: kolmannen päivän aamuna kivi on poissa haudalta – Kristus on noussut kuolleista! Pääsiäisaamuna kaikki kristityt puhkeavat ylistämään kuolleista noussutta Kristusta. Kristuksen ylösnousemus antoi kirkolle opetus- ja julistustehtävän: ”Niin viemme ääriin maailman / pääsiäisaamun sanoman: / Elämä voitti kuoleman.” Virren ylistys- ja palvontaluonnetta korostavat kolminkertaiset halleluja-huudot.
Saksalaisen Melchior Vulpiuksen (n. 1540-1615) sävelmä syntyi alkuaan Weissen tekstiin. Riemullisen sävelmän ansiosta Weissen pääsiäisvirrestä tuli paljon käytetty luterilaisissa maissa. Virttä on yleisesti käytetty sekä seurakunnan yksiäänisenä virtenä että vuorolauluna (ns. alternatim-käytäntö) siten, että esilaulaja/ryhmä laulaa alkuosan ja seurakunta ja kuoro yhtyvät halleluja-huutoihin.
Vuoden 1938 virsikirjaa arvosteltiin siitä, että moniin riemullisiin pääsiäisvirsiin liittyi mollisävelmä. Niinpä virsikirjakomitea pyrki löytämään uusiin pääsiäisvirsiin valoisia duurisävelmiä. Juuri sellainen on Melchior Vulpiuksen sävelmä, jonka ensimmäisen säkeen melodiakulku tuo mieleen tutun jouluvirren ”Enkeli taivaan”.
Reijo Pajamo
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.