Virren tarina
598 Millainen on elämä?
Ach was ist das Leben doch?
Saksalainen virsi Millainen on elämä? saapui aikoinaan Ruotsin kautta Suomeen ja löysi täältä suotuisan maaperän. Saksalaisista virsikirjoista sitä ei ole aikoihin löytynyt, ja Ruotsinkin virsikirjasta se jäi pois 1937, mutta meillä se yhä on käytössä. Mietteliäs sävelmä tuli sekin Ruotsista.
Heti alkuun virsi vakuuttaa elämästämme, että "parhaimmillaankin se on / työ ja kiire rauhaton". Sanat tuovat mieleen psalminjakeen, jossa vanhan raamatunkäännöksen mukaan sanottiin, että vuotemme ovat parhaimmillaankin vaiva ja turhuus; nykyisessä käännöksessä "kaikki niiden meno on vain turhuutta ja vaivaa" (Ps. 90:10). Vielä selvemmin virren alku viittaa Siirakin kirjan 40. luvun alkuun: "Suuri työn vaiva on luotu jokaiselle ihmiselle."
Millainen on elämä? on niukkasanainen, aforistisin säkeistöin etenevä mieteruno, tähän tapaan: "Mitä raha, tavara / muuta on kuin tomua? Kaikki, minkä vaivoin saa, / kohta arvon kadottaa." Kuolema vihdoin on "vaivain loppu vaikea", mutta myös portti Jumalan luo, vanhurskasten kunniaan.
Virren tekijä on saksalainen pappi Johann Rosenthal (1615-1690). Tämän virren ansiosta hänen nimensä ei ole päässyt unohtumaan: sen saattaa yhä löytää Saksan kirjallisuutta koskevista hakuteoksista.
Ruotsiksi virren käänsi Petrus Brask. Tiedot hänestä ovat perin niukat – ei tiedetä hänen syntymä- eikä kuolinaikaansakaan. Brask ruotsinsi jokusen saksalaisien hartauskirjan, niiden mukana varmoin ottein myös virsiä. Meidän virsikirjassamme on kolme hänen ruotsinnoksistaan suomennettua virttä. Millainen on elämä suomennettiin Ruotsin vuoden 1695 virsikirjasta Suomen vuoden 1701 virsikirjaan.
Vanhaa suomennosta 1800-luvulla muokannut Carl Gustaf von Essen lisäsi virteen säkeistön, joka Niilo Rauhalan hiomana nyt kuuluu näin: "Millaista on hurskaus? / Heikko ihmissuoritus. / Se on turva kelvoton / alkaessa tuomion."
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.