Virren tarina
597 Sinua, Luoja taivaitten
Lord, the wind and sea obey thee
Matkavirren takaa löytyy kiinnostavia näkökulmia Englannin kirkolliseen elämään 1800-luvun lopulta 1930-luvulle asti. Percy Dearmer, virren runoilija, syntyi Lontoossa vuonna 1867 taiteilijaperheeseen. Kirkkotaiteista musiikki ja kuvaamataide seurasivat häntä koko elämän. Vuodesta 1919 kuolemaansa asti Dearmer toimi King’s Collegen kirkkotaiteen professorina. Kirkollinen ura päättyi Westminster Abbey kaniikkina.
Dearmer omaksui jo varhain sosiaalisen ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden elämänsä kantaviksi periaatteiksi. Nuorena pappina hän kirjoitti teoksen Christian Socialism and Practical Christianity (Kristillinen sosialismi ja käytännön kristillisyys, 1897). Ensimmäisen maailmansodan aikana hän toimi Serbiassa Englannin Punaisen Ristin sairaalapappina, sitten Nuorten Miesten Kristillisen yhdistyksen (NMKY) palveluksessa Ranskassa sekä lähetysavun tehtävissä Intiassa. Näiden tehtävien aikana hän koki raskaita menetyksiä: Serbiassa hänen vaimonsa kuoli 1915 lavantautiin ja samana vuonna hänen poikansa menehtyi taistelussa saamiinsa vammoihin.
Englannin anglikaanisen kirkon keskusteluun jumalanpalveluselämästä Dearmer otti osaa kirjassa The Parson’s Handbook, joka oli liturginen käsikirja. Ralph Vaughan Williamsin ja Martin Shaw’n kanssa hän suunnitteli kirkkomusiikin englantilaisten perinteiden elvyttämistä ja julkaisi laulukokoelmat Song of Praise ja The Oxford Book of Carrols. Jo ennen näitä kokoelmia hän oli sihteerinä laatimassa virsikirjaa The English Hymnal, 1906.
Kun Englannista ennen lentokoneaikaa lähdettiin matkalle, oli aina vastassa meri. Niinpä Dearmerin virsi alkaa sanoin Lord, the wind and sea obey thee, Herra, tuuli ja meri tottelevat sinua. Siinä on kaiku Luukkaan evankeliumista, jossa opetuslapset ihmettelevät Jeesusta: ”Mikä mies tämä oikein on? Hän käskee jopa tuulta ja vettä, ja ne tottelevat häntä.” Virsi sisältyi kuusisäkeistöisenä mainittuun kokoelmaan The English Hymnal.
Kuten edellä todettiin, Dearmer oli itse ollut paljon matkalla ja maailmalla. Niinpä matkalaisen virren tematiikka oli hänelle tuttu. Pekka Kivekkään ja komitean muokkauksessa virsi on lyhentynyt ja samalla on otettu huomioon myös kotona matkalaisia kaipaavat. Virsi kuuluu osastoon Matkalla ja siirtolaisena.
Virren sanomaa kantaa ranskalaisen Loys Bourgeois’n sävelmä vuodelta 1551.
Markku Kilpiö
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.