Virsi 552; Mua siipeis suojaan kätke
552

Mua siipeis suojaan kätke

Piilota nuottikuva

Virren nuottikuva

1.
Mua siipeis suojaan kätke,
oi Jeesus, Herrani,
suojassas suo mun olla,
jos kuinka kävisi.
Sä kaikeks tule mulle
valollas, neuvoillas,
suo joka päivä elää
mun yksin armostas.

2.
Suo anteeks kaikki synnit,
puhdista verelläs,
luo minuun uusi mieli,
pyhitä Hengelläs.
Ja meidät suuret, pienet
sun sulje suojahas,
yö rauhainen suo meille,
oi Jeesus, laupias.

Lisää suosikkeihin
Lina Sandell 1865. Suom. 1900. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Kansansävelmä Skånesta.
Luokitus: Aamu ja ilta

Virren tarina

552 Mua siipeis suojaan kätke

Bred dina vida vingar

Kun Lina Sandellin (1832-1903) iltavirsi ensi kerran julkaistiin vuoden 1866 Korsblomman-kalenterissa, sen otsikkona oli ”Lapsen iltarukous”. Toisessa säkeistössä, siinä missä nyt pyydetään Jeesusta sulkemaan suojaansa ”meidät suuret, pienet”, oli alun alkaen rukous isän, äidin ja sisarusten puolesta.

Virren rukous Jeesukselle alkaa sanoilla Mua siipeis suojaan kätke – ikään kuin Jeesuksella olisi siivet kuten kuvitelmiemme enkeleillä. Lähtökohdaksi on ajateltava Jeesuksen puhetta, jossa hän ennusti tuhoa Jerusalemille. Tätä kaupunkia tarkoittaen hän sanoi: "Miten monesti olenkaan tahtonut koota lapsesi, niin kuin kanaemo kokoaa poikaset siipiensä suojaan!" Tämän kauniin vertauksen on runoilija lyhentänyt metaforaksi puhuessaan Jeesuksen siivistä.

Siipiensä alle poikasensa kokoava kanaemo on myös kuva kristillisestä seurakunnasta, jonka tehtävänä on koota ihmisiä ja tukea ja suojata heitä heidän ahdingossaan.

Virsikirjamme teksti pohjautuu virren vanhimpaan suomennokseen, joka julkaistiin Hengellisiä lauluja ja virsiä -kokoelmassa 1900. Yli sata vuotta on tätä iltavirttä siis Suomessa laulettu. Joku on oppinut tuntemaan sen ensin Julius Engströmin suomennoksena Siionin Kanteleessa: ”Sun siivilläsi suojaa, oi Jeesus, minua.” Jollekin taas on tuttu ja läheinen Wilhelmi Malmivaaran Siionin virsiin tekemä suomennos: ”Suojaavat siipes, Jeesus, mun päällen’ levitä”. Kun Malmivaaran suomennos sitten jatkuu pyynnöllä: ”Murheeni, ilon’ luonas hiljaiseks’ tyynnytä”, se paremmin vastaakin Lina Sandellin alkuperäistekstiä kuin virsikirjan rukous: ”Suojassas suo mun olla, jos kuinka kävisi.” Lina Sandell kirjoitti nimittäin: ”… och låt mig stilla vila i ve och väl hos dig”.

Kun voimakkaat mielenliikutukset, yhtä lailla murheelliset kuin iloisetkin, saattavat hyvinkin vaikeuttaa uneen pääsemistä, niin on ihan paikallaan rukoilla: ”Murheeni, ilon’ luonas hiljaiseks’ tyynnytä”.

Vaikka tuo pyyntö puuttuukin virren nykyisestä suomennoksesta, voi sen sentään sanoa olevan mukana virren rauhoittavassa sävelmässä. Se muuten hylättiin siinä vaiheessa, kun tämä virsi vuonna 1938 otettiin suomalaiseen virsikirjaan. Silloin sävelmäksi valittiin se satakuntalainen koraalitoisinto, joka parhaiten tunnettaneen lähetysvirren ”Maan ääriin asti, Herra” (424) koraalina. Lina Sandellin iltavirren ”oikea” ruotsalainen sävelmä, kansansävelmä Skånesta, jäi siinä vaiheessa ikään kuin odottamaan aikaansa. Kun virsikirja viime vuosikymmenellä vaihtui uuteen, se ilman muuta sai sijansa siinä.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.