Virsi 468; Syliisi hellään sulje
468

Syliisi hellään sulje

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Syliisi hellään sulje
nyt, Jeesus, lapsemme
ja heidän kanssaan kulje
ja heitä suojele.

2.
Se syli, jossa kannat,
on valtakuntasi.
Kun siinä kodin annat,
he saavat suojasi.

3.
On armon sana siellä
ja totuus, rakkaus,
ja neuvojana tiellä
on Hengen viisaus.

4.
Varjele lapsiamme
Paimenen kädellä
ja pidä rakkaitamme
sinua lähellä.

5.
Suo, ettei heitä voita
pettävä maailma,
vaan itse heitä hoida
kasteensa liitossa.

6.
Ja anna heille voimaa
pois synti panemaan,
kun omatunto soimaa
ja kärsii haavoistaan.

7.
Suo, että kodissamme
rakkaus asuisi,
niin että toisiamme
hoivaamme alttiisti.

8.
Ja kiitos, että kerran
on taivas kotimme.
On koti luona Herran
Jumalan lapsille.

Lisää suosikkeihin
Niilo Rauhala 1975. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Yrjö Koskimäki 1976.
Luokitus: Koti ja perhe

Virren tarina

468 Syliisi hellään sulje

Kemiläinen sairaalapastori ja runoilija Niilo Rauhala (1936-) kirjoitti 1962 ensimmäisten lastensa syntymän aikoihin runon ”Kasterukous”, jonka Yrjö Koskimäki sävelsi ja joka sittemmin julkaistiin Lasten Siion -lehdessä. Kun 1974 käynnistyi Siionin lauluja ja virsiä -kokoelman uudistus, pyydettiin Rauhalaa laajentamaan tätä kasterukousta. Rauhala kirjoitti samaan runomittaan ja samaan sävelmään kokonaan uuden runon. Se syntyi Rauhalan kahdeksannen lapsen, Jyrkin, syntymää edeltävänä päivänä ja kulkee siksi perheen piirissä ”Jyrkin laulun” nimellä.

Virsi on vanhempien esirukous lastensa puolesta. Virren lähtökohtana on lapsen suuri arvo. Jeesusta pyydetään sulkemaan lapsi syliinsä, joka on Jumalan valtakunta, sen turva ja hoito. Jumalan sanaan perustuvat ne neuvot, joita kasvatustyössä tarvitaan.

Niilo Rauhalan kirjoittamaan 9-säkeistöiseen virteen liittyi alkuaan Yrjö Koskimäen sävelmä (Siionin laulut 237). Koskimäki (1934-) on toiminut kirkkomuusikkona Kemin maaseurakunnassa, Ranualla, Perhossa, Kuusamossa ja vuodesta 1972 Torniossa. Koskimäki oli mukana valmistamassa Siionin laulut -kokoelmaa (1976), joka sisältää useita hänen sävellyksiään. Hengellisten laulujen lisäksi Koskimäki on säveltänyt mm. Pitkäperjantain vesperin sekä Perhon seurakunnan 100-vuotisjuhlakantaatin.

Komitean musiikkijaosto esitti ensin kahden säkeistön yhdistämistä ja sävelmäksi Toivo Kuulan laulua ”On Herran templiin tulla”. Näin virrestä (ensimmäinen säkeistö poisluettuna) olisi tullut 4-säkeistöinen virsi. Sittemmin musiikkijaosto muutti sävelmäpäätöstä ja ehdotti uudeksi sävelmäksi VK 1938:350 ”Herralle tiesi anna” restauroidussa muodossa. Virsikirjakomitea otti Rauhalan tekstin kokeiluvihkoon Uusia virsiä 79 kahdessa eri sävelmämuodossa: 8-säkeistöiseen virteen Yrjö Koskimäen sävelmä ja 4-säkeistöiseen virteen VK 350 restauroituna.

Kokeiluseurakunnista enemmistö asettui kannattamaan VK 1938:350:n sävelmää. Myöhemmin musiikkijaosto tutki muitakin sävelmävaihtoehtoja ja asettui lopulta Yrjö Koskimäen sävelmän kannalle, koska se oli jo yleistynyt Siionin laulujen myötä.

Reijo Pajamo