Virsi 438; Oi armahda, Kristus, niin kaita on tie
438

Oi armahda, Kristus, niin kaita on tie

Piilota nuottikuva | Muuta kuvan kokoa

Virren nuottikuva

1.
Oi armahda, Kristus, niin kaita on tie,
vaan kiusatun kulkijan kotiin se vie.
Kun tuntoa polttivat tuomiot lain,
niin armosta tiellesi astua sain.

2.
Vaan vielä on tahtoni talttumaton,
se helpoille teillensä lähdössä on.
Pois karkota uhma ja huolettomuus,
suo palvelumieli ja uskollisuus.

3.
Suo voimaa jo luopua synneistäni
ja armolla hallitse elämäni.
Tee rakkaaksi sinulta saamani työ
ja itsekäs tahtoni ristille lyö.

4.
Kun uskoni suitseva kynttilä on
ja rakkaus penseä, toimimaton,
mun uhrisi lämmöstä syttyä suo
ja viedä sun tultasi toistenkin luo.

5.
Niin seurata tahdon nyt sinua vain,
kun armosta syntini anteeksi sain.
En velttona tietäsi kulkea saa,
kun vastaani hohtaa jo rauhasi maa.

Lisää suosikkeihin

Kuuntele virsi

Wäinö Havas 1940. Uud. Jaakko Haavio ja Anna-Maija Raittila 1962. Virsikirjan lisävihkoon 1963. | Sävelmä: Rudolf Lagi 1868.
Sama sävelmä: 311a
Luokitus: Palvelu

Virren tarina

438 Oi armahda, Kristus, niin kaita on tie

Oi armahda, Kristus, on kaitainen tie

Kivijärven kirkkoherra, kansanedustaja Wäinö Havas (1898-1941) julkaisi tämän palveluvirtensä Siionin Lähetyslehdessä 1940. Virsi tuntuu vahvasti omakohtaiselta: siinä puhuu pappi, joka on saanut tehtäväkseen Herran tulen viemisen toistenkin luo. Hän on armahdettu syntinen, mutta ei mikään uskon sankari, vaan kiusattu kulkija. Usko on suitsevan kynttilän kaltainen eikä penseä rakkaus toimi. Oma tahto on yhä talttumaton, "se helpoille teillensä lähdössä on". Kukapa ei tässä virressä tuntisi itseään ja sen rukousta omakseen.

Virsi on otettu myös lestadiolaisten Siionin lauluihin (SL 70). Virsikirjan versiota ovat ensin Jaakko Haavio ja Anna-Maija Raittila muokanneet melkoisesti. – Wäinö Havas taisteli sekä talvi- että jatkosodassa komppanianpäällikkönä; hän kaatui elokuussa 1941.

Havaksen virren osittaisena esikuvana on ollut ruotsalaisen Olof Kolmodinin (ks. virsi 159) laulu "Käy taiten, sä kristitty, kaita on tie" (HLV 223, Jooseppi Mustakallion suomennos 1903). Laulu oli ollut tunnettu Suomessa jo yli sata vuotta sitä ennenkin, jopa kahtena eri suomennoksena. Ne, kumpikin 1790-luvulta, ovat yhä mukana Halullisten sielujen hengellisissä lauluissa (HSHL 76 ja 166). Niistä ensin mainittu on täydellinen (11 säk.), ja sen Wilhelmi Malmivaara muokkasi Siionin virsiin (nyk. SV 125 "Tutki tietäsi, kristitty! Arkana käy!", 6 säk.).

Virren Oi armahda, Kristus, niin kaita on tie ja hengellisen laulun "Käy taiten, sä kristitty" läheinen yhteys näkyy siinäkin, että niillä on yhteinen sävelmä. Se on Rudolf Lagin (1823-1868) koraali vuodelta 1868. Lagi oli Helsingin Nikolainkirkon (nykyisen tuomiokirkon) ensimmäinen urkuri.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.