1.
Kuin mainen kulta puhdistuu
liekissä polttavassa,
niin uskommekin kirkastuu
vaivojen valkeassa.
Sen hehku kuonan hiillyttää,
ja puhdas kulta jälkeen jää
entistä kirkkaampana.
2.
Siis, sielu, kestä toivossa
tuskien loppuun saakka,
vaihtuuhan ikuisuudessa
kruunuksi ristin taakka.
Vain uskossansa kestävä
on taivaan rauhaan pääsevä
Herransa saapuessa.
3.
Kun ahdistus on polttavin
ja uuvun kuorman alla,
suo, Jeesus, että muistaisin
vaivasi Golgatalla.
Suo voimakseni sanasi,
tee heikko usko vahvaksi
ja toivo eläväksi.
4.
Ken täällä kilvoituksessaan
näin kestää loppuun asti,
saa käydä taivaan kunniaan
kiittäen riemuisasti.
Hän loistaa maassa uudessa
vaivoissa kirkastettuna,
saa nähdä sinut, Jeesus.
Lisää suosikkeihin
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistö
Inka Kinnunen ja Tommi Niskala (laulu), Teija Tuukkanen (piano)
Sävelmä
Säestys
Philipp Friedrich Hiller 1767. Suom. Simo Korpela 1903. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Richard Faltin 1903.
Vuonna 1899 Simo Korpela, silloinen Eurajoen kappalainen, suomensi valmisteilla ollutta Hengellisiä lauluja ja virsiä -kokoelmaa varten kymmenen saksalaisen Philipp Friedrich Hillerin (1699-1769) virttä. Niistä on sittemmin otettu virsikirjaan neljä. Runoilijan omakohtaisten kokemusten voi ehkä parhaiten nähdä heijastuvan virrestä Kuin mainen kulta puhdistuu.
Hiller oli pappi, joka vähän yli 50-vuotiaana menetti äänensä ja joutui luopumaan saarnaamisesta. Tärkein työ tapahtui siitä pitäen kirjoituspöydän ääressä. Hillerin pääteoksen muodostavat kaksi ”vuosikertaa” hengellisiä runoja, kummassakin vuoden jokaista päivää varten johonkin raamatunlauseeseen liittyvä runo. Näille runokirjoilleen hän antoi nimen Geistliches Liederkästlein, ”Hengellinen laululipas”.
.
Äänen, papin olennaisen työvälineen, menettäminen oli saarnamiehelle ja sielunhoitajalle kipeä ja tuskallinen asia. Hiller ei kuitenkaan katkeroitunut. Kun hän tässä virressään sanoo, että ”uskomme kirkastuu vaivojen valkeassa”, ja kehottaa sielua kestämään ”toivossa tuskien loppuun saakka”, sanat nousevat selvästi omakohtaisten kokemusten pohjalta. Jumalan armon ja laupeuden kokeminen luo vakuuttavan kaikupohjan kaikelle hänen virsirunoudelleen. Tässä virressä hän luottavasti pyytää: ”Kun ahdistus on polttavin / ja uuvun kuorman alla, / suo, Jeesus, että muistaisin / vaivasi Golgatalla.”
Suomennettuina useimmat Hillerin laulut saivat meillä uuden sävelmän. Virren Kuin mainen kulta puhdistuu sävelsi Richard Faltin (1835-1918). Saksalaissyntyinen Faltin tuli 1856 Suomeen, ensin Viipuriin, mistä 1869 muutti Helsinkiin. Siellä hän toimi yliopiston musiikinopettajana ja Nikolainkirkon (nyk. tuomiokirkon) urkurina. Hän oli monipuolinen kulttuurivaikuttaja. Faltinin kirkollisiin ansioihin kuuluu uuden koraalikirjan toimittaminen 1888.
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.