Virsi 335; Kaikkivoipa Jumalamme
335

Kaikkivoipa Jumalamme

Piilota nuottikuva

Virren nuottikuva

1.
Kaikkivoipa Jumalamme,
me jalkais juureen lankeamme
nyt ylistäen, palvoen.
Voimasi muut vallat voittaa,
ja maa ja taivas kunnioittaa
sinua, Luoja ikuinen.
Näin kiittää kerubit
ja laulaa serafit:
Halleluja!
On voimassaan
ja armossaan
niin suuri Herra taivaan, maan.

2.
Taivaat kunniaasi loistaa
ja päivä päivälle sen toistaa,
yö yölle siitä muistuttaa.
Valtaasi ja korkeuttas
ja voimaasi ja kirkkauttas
myös tähtitarhat julistaa.
Maa kantaa elämää
ja Luojaa ylistää:
Halleluja!
On voimassaan
ja armossaan
niin suuri Herra taivaan, maan.

3.
Kerran kaikki vallat vaipuu
ja edessäsi polvet taipuu,
myös taivaan pyhät olennot.
Kiittää kansa armahdettu
ja ristinpuulla lunastettu
sinua, Herra Sebaot,
kun valtakuntasi
ikuisen perustit.
Halleluja!
On voimassaan
ja armossaan
niin suuri Herra taivaan, maan.

Lisää suosikkeihin
Samuel Hedborn 1812. Suom. Carl Helenius 1825. Uud. komitea 1871. Virsikirjaan 1886. Uud. komitea 1984. | Sävelmä: Philipp Nicolai 1599.
Sama sävelmä: 29 | 163
Luokitus: Kiitos ja ylistys

Virren tarina

335 Kaikkivoipa Jumalamme

Höga Majestät! vi alle

Kaikkivoipa Jumalamme on virsikirjamme ainoa Samuel Hedbornin kirjoittama virsi. Ruotsissa hänen virtensä ovat pysyneet suosittuina. Niitä on siellä virsikirjassa yhä viisi, ja kun Ruotsin koko virsikirja on suomennettu (2003), niin niihin kaikkiin voidaan tutustua myös suomen kielellä.

Samuel Hedborn (1783-1849) oli lähtöisin köyhistä oloista, pääsi verraten myöhään koulutielle ja valmistui papiksi 26-vuotiaana. Siinä vaiheessa hän ei vielä ollut varma kutsumuksestaan. Tästä aiheutunut sisäinen ristiriita horjutti hänen mielenterveyttään, ja kykenemättä hoitamaan virkaansa hän palasi opiskelukaupunkiinsa Upsalaan runoilijaystäviensä läheisyyteen. Tässä vaiheessa – Herran kuritettavana, kuten hän itse sanoi – syntyivät hänen virtensä. Toivuttuaan Hedborn toimi Askerydin kirkkoherrana.

Hedbornin virsien kieli on raikkaan yksinkertaista, niiden ilmaisu konkreettisen havainnollista. Hän nojautui vanhaan virsikirjaan ja pietismin ajan laulukirjoihin. Hänen esikuviinsa kuului Saksan romantiikan suuri runoilija Novalis, jonka hengelliset laulut olivat hänen mielilukemistaan.

Kaikkivoipa Jumalamme on Hedbornin kuuluisin virsi. Hän kirjoitti sen Philipp Nicolain mahtavaan sävelmään Wachet auf, ruft uns die Stimme (163 ”Herätkää!” niin huuto kaikaa), jota Saksassa sanotaan ”koraalien kuninkaaksi”. Virsi, ”ruotsalaisen lyriikan ylevin hymni”, on vuodesta 1819 ollut Ruotsin virsikirjassa 7-säkeistöisenä. Siitä tunnetaan useita suomennoksia, joista varhaisin on Carl Heleniuksen 1825 julkaisema. Meillä 1800-luvun ruotsalainen virsikirjakomitea sitten kuitenkin lyhensi virren kolmeen säkeistöön, ja ne käännettiin suomalaiseenkin virsikirjaan (1886). Poissa ovat säkeistöt, joiden aiheena on Jumalan huolenpito luoduistaan. Korostus on toki säilynyt: Jumala on suuri sekä voimassaan että armossaan.

Tauno Väinölä


Sävelmästä lisää virren 163 tarinan yhteydessä.

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.