Virsi 161; Vain hetki, Herra kaataa
161

Vain hetki, Herra kaataa

Piilota nuottikuva

Virren nuottikuva

1.
Vain hetki, Herra kaataa
viimeisen raskaan verhon pois.
Kyrie eleison.
Sinä olet Jumala.
Armahda meitä, Herra.

2.
Vain hetki, Herra peittää
katseensa loistoon meidätkin.
Kyrie eleison.
Sinä olet Jumala.
Armahda meitä, Herra.

3.
Vain hetki, melu lakkaa,
laulamme Herran kunniaa.
Kyrie eleison.
Sinä olet Jumala.
Armahda meitä, Herra.

4.
Vain hetki, Kristus saapuu
ja murtaa kaikki hautamme.
Kyrie eleison.
Sinä olet Jumala.
Herätät meidät, Herra.

Lisää suosikkeihin
Eyvind Skeie 1976. Suom. Anna-Maija Raittila 1984. Virsikirjaan 1986. | Sävelmä: Harald Herresthal 1977.
Luokitus: Kirkkovuoden päätös

Virren tarina

161 Vain hetki, Herra kaataa

Snart river dine hender

Norjalaisen runoilijapapin Eyvind Skeien (1947-) virsiä on virsikirjassamme kolme. Kaksi niistä sisältyy osastoon Kirkkovuoden päätös: 160 "Kun luova tahto kaikkeuden Herran" ja tämä Vain hetki, Herra kaataa. Olisiko siis ajateltava, että Skeie on jonkinlainen "viimeisen tuomion spesialisti"? Ei suinkaan. Hänen Norjan kirkon virsikirjassa olevat kolmetoista virttään kertovat monipuolisesta, uusia ilmaisuja rohkeasti etsivästä virsirunoilijasta.

Norjan virsikirjassa näistä kahdesta vain edellinen on sijoitettu osastoon Kirkkovuoden päätös, tämä jälkimmäinen on osastossa Kristillinen toivo.

Virren ytimenä on joka säkeistössä toistuva kreikankielinen huudahdus "Kyrie eleison" ja sen suomennos "Armahda meitä, Herra". Se vie ajatukset keskiaikaan saakka: silloin saksalaiselle kielialueelle ja sieltä Pohjoismaihin levisi virsityyppi, jossa säkeistöt päättyivät sanoihin "Kyrie eleison". Saksassa tämä liturginen huudahdus sai usein muodon Kyrieleis. Siitä on johdettu tällaisista virsistä käytetty nimitys leisi. Esimerkkejä vanhoista leiseistä ovat jouluvirsi 22 ja pääsiäisvirsi 87 (säkeistöt 4, 7 ja 9).

Tämän modernin leisin muu teksti on niukka. Kaikki säkeistöt alkavat samoilla sanoilla: "Vain hetki". Kun Herra saapuu, kaikki tapahtuu hetkessä, häikäisevästi. Hän murtaa "ajan ja tilan ja haudat", eikä meillä silloin – niin kuin ei nytkään – voi olla muuta sanottavaa kuin "Herra, armahda".

Virren säveltäjä Harald Herresthal (1944-) on toiminut musiikkikorkeakoulun kirkkomusiikin professorina Oslossa. Paitsi kotimaassaan hän on konsertoinut useissa Euroopan maissa sekä Yhdysvalloissa. Hän on säveltänyt kantaatteja ja motetteja kuorolle, lastenlauluja sekä noin 50 virttä. Norjan virsikirjassa hänen sävelmiään on kahdeksan.

Tauno Väinölä

Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.