1.
Kaikki kansat riemuitkaa,
lapsosesta laulakaa,
jouluvirttä veisatkaa!
On Jeesus-lapsi helmassa Marian.
Gabrielin ennustus on täytetty.
Eijaa, eijaa! Herra meitä armahti,
taivas meille aukeni. Halleluja!
Ainoaksi auttajaksi lapsi seimeen lasketaan.
Toista turvaa emme löydä milloinkaan.
Jeesus-lapsi siunattu, Immanuel,
syntyi niin kuin ilmoitti jo Gabriel.
2.
Meille on hän syntynyt,
kansaansa on etsinyt,
auttajaksi ehtinyt.
On Jeesus-lapsi helmassa Marian.
Gabrielin ennustus on täytetty.
Eijaa, eijaa! Herra meitä armahti,
taivas meille aukeni. Halleluja!
Ainoaksi auttajaksi lapsi seimeen lasketaan.
Toista turvaa emme löydä milloinkaan.
Jeesus-lapsi siunattu, Immanuel,
syntyi niin kuin ilmoitti jo Gabriel.
3.
Synti ei saa hallita,
kuolon valta vallita.
Nyt me saamme riemuita.
On Jeesus-lapsi helmassa Marian.
Gabrielin ennustus on täytetty.
Eijaa, eijaa! Herra meitä armahti,
taivas meille aukeni. Halleluja!
Ainoaksi auttajaksi lapsi seimeen lasketaan.
Toista turvaa emme löydä milloinkaan.
Jeesus-lapsi siunattu, Immanuel,
syntyi niin kuin ilmoitti jo Gabriel.
4.
Lapset siis nyt laulakaa,
nuoret, vanhat veisatkaa,
Herrallemme riemuitkaa!
On Jeesus-lapsi helmassa Marian.
Gabrielin ennustus on täytetty.
Eijaa, eijaa! Herra meitä armahti,
taivas meille aukeni. Halleluja!
Ainoaksi auttajaksi lapsi seimeen lasketaan.
Toista turvaa emme löydä milloinkaan.
Jeesus-lapsi siunattu, Immanuel,
syntyi niin kuin ilmoitti jo Gabriel.
Lisää suosikkeihin
Kuuntele virsi
Laulettu 1. säkeistö
Outi Noponen ja Tommi Niskala (laulu), Teija Tuukkanen (piano)
Sävelmä
Säestys
Latinalainen Resonet in laudibus 1300-luvulta. Suom. Hemminki Maskulainen virsikirjaan 1605. Uud. komitea 1984. | Sävelmä: Keskiajalta / Saksassa 1543.
Luokitus: Joulu Katso virsi 19 ruotsinkielisessä virsikirjassa
Virren tarina
20 Kaikki kansat riemuitkaa
Resonet in laudibus
Virsikirjamme viides vanha latinalainen jouluvirsi; sen vanhin tunnettu teksti Resonet in laudibus on Saksasta vuodelta 1360. Hemminki Maskulaisen suomennos (1605) alkoi hyvin kotoisen tuntuisesti: "Lauluja nyt laskekaam', Jumalasta jutelkaam', Jouluvirsii veisatkaam', Jesus kaunis helmas' makas' Marian" (VVK 120). Tekstiä on muokattu virsikirjaa uudistettaessa sekä 1800- että 1900-luvulla.
Virren varsinaiset säkeistöt ovat lyhyet, niissä on vain kolme säettä; sen sijaan kertosäe on pitkä, kahdeksan säkeen mittainen. Kertosäkeelle antaa oman sävynsä ilon ja riemun huudahdus "eijaa". Se on siirtynyt latinasta (eia, myös heia) virsien kieleen – ja ruotsista sen tunnemme muodossa heja muissakin yhteyksissä. Se on siis samaa maata kuin esimerkiksi "hurraa".
Virren saksalainen keskiaikainen sävelmä, jonka vanhimmat lähteet ovat 1300-luvulta, on tullut meille Piae cantiones -kokoelman (1582) välityksellä.
Saksassa laulua Resonet in laudibus on käytetty joulun rukoushetkinä esitetyissä joulunäytännöissä. Tämän laulun aikana lapset hypähtelivät ja taputtivat käsiään.
Tauno Väinölä
Virsien alkukielisten nimien lähdeteoksena on käytetty Tauno Väinölän kirjaa ”Virsikirjamme virret”.